Merityössä terveys punnitaan – myös suunterveys

Merenkulkijan päivää vietetään vuosittain 25. kesäkuuta. Juhlapäivän tarkoituksena on osoittaa kunnioitusta maailman lähes kahdelle miljoonalle merenkulkijalle, jotka kuljettavat 90 prosenttia maailman kaikesta maailmankaupan tuotannosta pitäen kansainvälisen talouden rattaat jatkuvassa liikkeessä.

Laivatyö on kansantaloudellisesti merkityksellinen ammatti, mutta samanaikaisesti tekijälleen haastava. Miten merenkulkijoiden työkykyä Suomessa ylläpidetään ja samalla suunterveyttä tuetaan? Työterveys- ja merimieslääkäri Päivi Miilunpalo kertoo näkemyksensä aiheesta.

Miilunpalo on työskennellyt yli 10 vuoden ajan merimies- ja työterveyslääkärinä Merimiesterveyskeskuksessa vastaten merimiesten työterveyshuollosta ja laivaväen lääkärintarkastuksista. Lisäksi hän toimii ylilääkärinä Työterveyslaitoksella (TTL) huolehtien merenkulkijoiden terveysasioista valtakunnallisesti. 

Hän painottaa, että merellä työskennellään pitkiäkin jaksoja – jopa puoli vuotta kerrallaan. Laivatyö on usein fyysisesti ja henkistä raskasta. Tämä asettaa haasteita merenkulkijoiden yleisterveydelle ja suunterveydelle.

Miilunpalon mukaan merenkulkijoiden suunterveyden ongelmat ovat etenkin kansainvälisessä mittakaavassa merkittävä ongelma merenkulkualalla. Kansainvälisessä meriliikenteessä työskennellään kuukausiakin kerrallaan, eikä hoitoon pääseminen ole yksinkertaista, mikäli kesken merimatkan ilmenee esimerkiksi hammasongelmia.

– Suunterveyden ongelmat ovat yksi suurin syy siihen, miksi merenkulkijoita joudutaan kansainvälisessä merenkulussa toimittamaan laivoilta pois hoidon piirin. Jos paha hammasinfektio tai kova hammassärky yllättää keskellä valtamerta, niin jokainen voi kuvitella, miten kamala tilanne voi olla.

Merenkulkijat kuuluvat suusairauksien riskiryhmään

Tutkimukset osoittavat, että merenkulkijat ovat vaarassa kohdata monia suunterveysongelmia. Suurimmat suusairauksien riskitekijät liittyvät suuhygienia- ja ruokailutottumuksiin sekä runsaaseen tupakkatuotteiden ja alkoholin kulutukseen.

Etenkin ruokailutottumukset voivat pitkien merimatkojen aikana olla suunterveyden kannalta haastavat. Pitkät työajat ja vähäinen liikunta johtavat merenkulkijoilla usein runsaaseen kahvin ja sokeripitoisten juomien kulutukseen, tiheään välipalojen naposteluun sekä hiilihydraattipitoisen ruokavalion suosimiseen. Kaikki nämä tekijät lisäävät hampaiden reikiintymisen ja jopa vakavan iensairauden, parodontiitin, puhkeamisen riskiä, mikäli suuhygieniarutiinit eivät ole kohdillaan.

Tutkimukset osoittavat, että hampaiden reikiintyminen on jopa suurempi riski merenkulkijalle kuin muulle väestölle keskimäärin. Hammassärkyä voi olla vaikea hoitaa laivan lääkintälaatikossa olevin lääkkein; ja se voi vaikuttaa haitallisesti merenkulkijan suorituskykyyn, keskittymiseen ja aiheuttaa jopa työturvallisuusriskin laivatyössä.

Toisaalta hammashuoltojärjestelmät ja hoidon laatu ulkomaisissa satamissa voivat poiketa paljon siitä, mihin merenkulkija on kotimaassaan tottunut. Senkin vuoksi on tärkeää, että merenkulkijat pitävät hyvää huolta suunterveydestään ja käyvät säännöllisesti hammastarkastuksissa, erityisesti ennen laivaan lähtöä.

Ennakointi tärkeää myös merialalla

Ennakoiva terveydenhoito ja sairauksien ennaltaehkäisy ovat merialan työntekijöille välttämätöntä. Koska merillä työskentely aiheuttaa aina viivettä hoitoon pääsemisessä, sellaiset sairaudet, joihin liittyy suurentunut äkillisen pahenemisen riski, voivat estää jopa henkilön pääsyn alalle.

– Järjestelmä pitää huomioida jo merenkulkualalle hakeutuessa. Jos sairastuu merillä, sieltä hoitoon pääsemisessä tulee väistämättä viivettä. Joissakin tapauksissa nämä viiveet voivat olla henkilön terveyden, jopa hengen kannalta kriittisiä, Miilunpalo korostaa.

Miilunpalon mukaan merimiesten terveystarkastuksissa arvioidaan laivatyökelpoisuutta. Vain hyväksytyllä merimieslääkärillä on oikeus tehdä Suomessa merimiehen alkutarkastus, joka vaaditaan merityöhön lähtiessä tai siihen liittyvän opiskelun alkaessa.

Alkutarkastus tehdään Suomessa erityisessä merimiesterveyskeskuksessa, mutta merimiestodistuksen uusinnat voi tehdä merimieslääkäri myös muualla.

Koska laivaväen lääkärintarkastuksissa keskitytään laivatyökelpoisuuden ja meriturvallisuuden varmistamiseen, olisi tärkeää, että merimiesten ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa toteuttaisivat myös merenkulkijoiden terveysvaatimukset ja laivatyön erityispiirteet tunteva työterveyshuolto.

Suunterveys selville terveystarkastuksissa

Helsingin kaupunki ylläpitää terveyspalveluja merenkulkijoille näiden kotipaikasta riippumatta. Palveluun kuuluu myös suun terveydenhuolto. Miilunpalon mukaan merenkulkijoilla ei ole kuitenkaan varsinaista kutsujärjestelmää hammashoitoon, vaan suunterveyden osalta merenkulkijoiden hoitoon pääsyssä ei ole eroa muihin väestöryhmiin verrattuna.

Säännöllisten terveystarkistusten yhteydessä merimies- ja työterveyslääkärit huomioivat monesti myös potilaidensa suun terveydentilan. Vaikka työterveyslääkärin suun tarkastus ei vastaakaan hammaslääkärin tekemään suunterveyden laajaa arviointia, lääkäreiden tekemät huomiot ovat tarpeen, sillä myös tieteellinen näyttö suunterveyden ja yleisterveyden välisestä yhteydestä lisääntyy jatkuvasti. Etenkin pitkäaikaissairautta sairastavalle suun ja hampaiden terveydestä huolehtiminen on välttämätöntä yleisterveyden ja jopa sairauden hoidon kannalta.

– Jos on krooninen tulehdus suussa, sillä voi olla systeemivaikutusta muuhun terveyteen. Siksi on hyvä, että myös suunterveys huomioidaan yhä useammin työterveyslääkäritarkistusten yhteydessä ja tarvittaessa ohjataan potilas jatkohoitoon hammaslääkärin pakeille. Säännölliset hammaslääkärikäynnit ovat tärkeitä, sillä niiden ansiosta suuongelmien merkit ja oireet voidaan tunnistaa jo niiden varhaisessa vaiheessa.

Oikea-aikainen puuttuminen riskitekijöihin tärkeää

Miilunpalon mukaan lakisääteisten terveystarkastusten tavoitteena on meriturvallisuuden varmistamisen lisäksi se, että pystyttäisiin oikea-aikaisesti puuttumaan merenkulkijoiden terveyden riskitekijöihin.

– Pyrimme korostamaan ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkitystä, missä varsinkin työterveyshuollon rooli on keskeinen. Jos ihmiselle on jo puhjennut sairaus, haluamme pitää sen niin hyvässä hallinnassa, ettei se olisi esteenä laivatyön jatkumiselle.

Miilunpalon mukaan nuorten lisääntynyt huumeiden käyttö näkyy ikävänä ilmiönä myös merialalla. Myös nuorten suunterveydessä.

– Olen viimeisen 10 vuoden aikana joutunut lisääntyvässä määrin joutunut kohtaamaan merimiesten alkutarkastuksissa nuoria, joila on huumeongelma taustalla. Heidän kohdallaan ongelma näkyy myös suunterveydessä, jos tilanne on kehittynyt jo pitkäaikaisemmaksi päihderiippuvuudeksi.  He ovat oma surullinen ryhmänsä, joita alkutarkistuksissa on tullut vastaan laivatyökelpoisuutta arvioitaessa. 

Huumeiden kokeilu ja käyttö onkin tilastojen mukaan lisääntynyt Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2018 tekemän väestökyselyn mukaan kannabista joskus elämänsä aikana on kokeillut 24 prosenttia 15–69-vuotiaista suomalaisista. Huumeiden kokeilu ja käyttö on yleistynyt erityisesti 25–34-vuotiailla nuorilla aikuisilla, mikä näkyy myös nuorten suunterveydessä. Huumausaineet kuten kannabis, amfetamiini ja opioidit kuivattavat suuta altistaen samalla suusairauksille, kuten hampaiden reikiintymiselle ja ientulehdukselle sekä parodontiitille.

Päivi Miilunpalo on työskennellyt yli 10 vuoden ajan merimies- ja työterveyslääkärinä Merimiesterveyskeskuksessa. Lisäksi hän toimii ylilääkärinä Työterveyslaitoksella (TTL). 

Lähteitä:

Mahdi SS, Sibilio F, Amenta F. Dental hygiene habits and oral health status of seafarers. Int Marit Health. 2016;67(1):9-13. doi: 10.5603/IMH.2016.0003. PMID: 27029923. 

Sobotta BA, Reiber T, Nitschke I. Oral health of seafarers - a review. Int Marit Health. 2011;62(1):8-16. PMID: 21534220.