Home / Fototerminen terapia, PDT ja Lumoral hammaslääketieteessä

 Hammaslääkäri

Valolla on tiedetty olevan hoidollista vaikutusta jo vuosituhansia, mutta vuonna 1898 Oscar Raab ryhtyi ensimmäisenä lähestymään asiaa tieteellisesti. Hän dokumentoi ensimmäisenä valoaktivaatioon perustuvan antibakteerisen vaikutuksen. Tällöin menetelmän laajaa käyttöönottoa haittasi sopivien valolähteiden puute.

Antibioottien löytyminen bakteeri-infektioiden hoitoon vuonna 1928 korvasi tarpeen valoaktivoitaville menetelmille. Nykyisin on kuitenkin havaittu, että systeemisesti annettavat antibiootit haittaavat laajasti kehon normaalia bakteeritasapainoa. Samaan aikaan antibioottiresistenssistä on muodostunut alati kasvava uhka terveydenhuollolle. Lokaalissa valoaktivoitavassa hoidossa antibakteerinen vaikutus kohdentuu vain valoaktivoitavaan kohtaan, eikä se vaikuta kehon normaaliflooraan. Valoaktivoitaville menetelmille ei myöskään muodostu antibioottiresistenssiä.

Valoaktivoitavan antibakteerisen menetelmän tausta tiedetään nykyään tarkasti. Fotodynaaminen menetelmä vaatii valon, väriaineen eli valoherkistimen ja hapen yhteisvaikutuksen. Väriaineille on yhteistä kyky imeä itseensä runsaasti näkyvää valoa. Jotta väriaine voisi toimia herkistimenä, sen täytyy pystyä absorboimaan valoenergiaa. Tällöin herkistinmolekyylin elektroni virittyy korkeammalle energiatasolle. Tämä virittynyt energiataso purkautuu joko lämpövärähtelynä (fototerminen vaikutus) tai siirtyen edelleen lähellä olevan happimolekyylin uloimmalle elektronikehälle (fotodynaaminen vaikutus) Fotodynaamisen vaikutuksen välittäjänä toimii siis korkeaenerginen happi.

Bakteerimaljapari

Kuva 2. Vasemmalla: Porphyromonas gingivalis-bakteeriviljelmä verimaljalla. Oikealla: Lumoral-menetelmällä inaktivoitu samanlainen bakteeriviljelmä. 

Bakteereilla on heikko kyky puolustautua fotodynaamista sekä fototermista menetelmää vastaan, toisin kuin kehittyneemmillä soluilla. Ihmisen solut suojautuvat tehokkaasti bakteereille haitallisia happiradikaaliannoksia vastaan tähän tarkoitukseen kehittyneiden entsyymien avulla. Kaikista lääkärikunnista juuri hammaslääkärit ovat omaksuneet antibakteerisen fotodynaamisen terapian laajimmin. He ovat käyttäneet menetelmää erityisesti parodontiitin hoitoon. Nämä laservalon avulla toteutettavat hoidot ovat tavallisimpia Saksassa ja Yhdysvalloissa parodontiitin muun hoidon tukena.

Parodontiitissa suurin ongelma on vääristynyt bakteerifloora, joka vaurioittaa hampaiden tukikudoksia. Parodontiitin taustalla on useimmiten puutteellinen hammashygienia. Tauti on bakteeri-infektion muoto, jossa infektion taustalla ei ole yksittäinen bakteeri vaan suuri joukko erilaisia bakteereita yhteistyössä. On huomattava, että lievää parodontiittia sairastaa noin 70% länsimaisesta aikuisväestöstä.

Fotodynaamisen terapian käyttöä hammasklinikalla rajoittaa suhteellisen korkea hinta ja hoidon annosteluun liittyvä työn määrä. Työn määrää klinikkakäytössä lisäävät laserlaitteet, joissa valoa annostellaan suoraan ientaskuun kunkin hampaan kohdalle erikseen. Tämä tuo toki hoitoon tehoa ja tarkkuutta. Useissa tutkimuksissa on todettu fotodynaamisen terapian parantavan suun bakteeriflooraa ja suun tilannetta. Useimmissa tutkimuksissa hoitoa on kuitenkin annosteltu huomattavan harvoin, esimerkiksi kerran puolessa vuodessa tai kerran vuodessa.1,2 Tutkimuksissa, joissa annostelu on jatkuvampaa tulokset ovat selvästi paremmat. 3–5 Odotetusti.

 

Lumoral

 

Lumoralin fotodynaamisessa menetelmässä on uusi ajatus. Laite mahdollistaa säännöllisen käytön ja sitä voidaan käyttää hammaslääkäriklinikan lisäksi myös kotona. Lumorinse on kehitetty erittäin herkästi hammasplakkiin tarttuvaksi. Näin antibakteerinen vaikutus saadaan kohdistettua tarkasti halutulle alueelle ja suun oma bakteerifloora jää rauhaan. Laitteeseen mukaan yhdistetty antibakteerinen sinivalo toimii samalla tavalla kuin perinteinen fotodynaaminen terapia, mutta siinä valoherkistinmolekyyleinä toimivat bakteerin sisäiset väriaineet, porfyriinit ja flaviinit. Lumoralin fotodynaamisen terapian ja antibakteerisen sinivalon yhteisvaikutus on todettu erittäin tehokkaaksi haitallisia suun bakteereita vastaan ja tälle yhteisvaikutukselle ei kehity bakteeriresistenssiä toistetussakaan käytössä.

 

  1. Birang R, Shahaboui M, Kiani S, Shadmehr E, Naghsh N. Effect of nonsurgical periodontal treatment combined with diode laser or photodynamic therapy on chronic periodontitis: A randomized controlled split-mouth clinical trial. J Lasers Med Sci. 2015;6(3):112-119. doi:10.15171/jlms.2015.04
  2. Srikanth K, Chandra RV, Reddy AA, Reddy BH, Reddy C, Naveen A. Effect of a single session of antimicrobial photodynamic therapy using indocyanine green in the treatment of chronic periodontitis: a randomized controlled pilot trial. Quintessence Int. 2015;46(5):391-400. doi:10.3290/j.qi.a33532
  3. Pessoa L, Galvão V, Damante C, Sant’Ana ACP. Removal of black stains from teeth by photodynamic therapy: clinical and microbiological analysis. BMJ Case Rep. 2015;2015. doi:10.1136/bcr-2015-212276
  4. Monzavi A, Chinipardaz Z, Mousavi M, et al. Antimicrobial photodynamic therapy using diode laser activated indocyanine green as an adjunct in the treatment of chronic periodontitis: A randomized clinical trial. Photodiagnosis Photodyn Ther. 2016. doi:10.1016/j.pdpdt.2016.02.007
  5. Giannelli M, Materassi F, Fossi T, Lorenzini L, Bani D. Treatment of severe periodontitis with a laser and light-emitting diode (LED) procedure adjunctive to scaling and root planing: a double-blind, randomized, single-center, split-mouth clinical trial investigating its efficacy and patient-reported outcomes . Lasers Med Sci. 2018. doi:10.1007/s10103-018-2441-9