Tupakoivien potilaiden parodontiitin hoito Lumoral-menetelmän avulla
(Artikkeli perustuu hammaslääkäri Viktoria Ljutkinan kirjoitukseen, joka on julkaistu Viron suurimmassa hammalääketieteen alan aikakauslehdessä Ajakiri Hambaarst. Ljutkina toimii hammaslääkärinä Tallinnassa sijaitsevalla Läänemere Hambakliinikus -hammasklinikalla.)
Parodontiitti on yleinen sairaus, jota arviolta 20–50 prosenttia väestöstä sairastaa. Vakava suun sairaus saa alkunsa ienkudoksesta, ja jos sitä ei hoideta, tulehdusprosessi leviää syvemmälle johtaen hampaiden menetykseen (1).
Parodontiitti on monitekijäinen sairaus, jonka pääasiallinen syy on bakteerikolonisaatio suuontelossa (2). Parodontiittia edistävät, ja sen ennusteeseen vaikuttavat monet riskitekijät kuten diabetes ja tupakointi.
Parodontiitin hoidon tavoitteena on poistaa tulehdusta edistävät tekijät suuontelosta ja tukea potilaan immuunijärjestelmää. Iensairauden hoidon perustana on huolellinen suuhygienia, jolla estetään uuden hammaskiven muodostuminen ja vähennetään suuontelossa olevien bakteerien määrää, edistäen siten myös parodontiitin paranemista (3). Antibakteerisen fotodynaamisen hoidon (aPDT) vaikutuksia iensairauksien, kuten parodontiitin ja peri-implantiitin, ehkäisyyn ja hoitoon on tutkittu laajasti, ja hoidon tehosta on saatu jo paljon kliinistä näyttöä.
Suomessa kehitetty Lumoral-menetelmä perustuu antibakteeriseen kaksoisvalotehoon, jota voidaan annostella kotioloissa. Lumoralin vaikutukset on tieteellisesti todistettu useissa kliinisissä tutkimuksissa. Lumoralin säännöllinen käyttö ehkäisee hampaiden reikiintymistä ja vähentää merkittävästi parodontaalibakteerien määrää suussa (4).
Lumoral-hoidon vaikutus perustuu Lumoral-suukappaleen kautta annosteltavaan kaksoisvalotehoon – lähi-infrapunavaloon ja antibakteeriseen sinivaloon. Lähi-infrapunavalon aallonpituus on 810 nm, mikä voi tunkeutua kudoksessa jopa 10 cm syvyyteen. Antibakteerinen sinivalo, jonka aallonpituus on 410 nm, vaikuttaa tulehdusta aiheuttaviin bakteereihin hidastaen ja estäen niiden lisääntymistä. Kun bakteerien sisältämät porfyriinimolekyylit altistetaan valon tietyille aallonpituuksille, ne tuottavat reaktiivisia happiradikaaleja, jotka puolestaan tappavat bakteereja.
Lumoral tehoaa suun haitallisiin bakteereihin
Lumoral-hoito koostuu valonlähteestä ja suuhuuhteesta. Lumorinse-suuhuuhteen sisältämä fotosensitiivinen indosyaniinivihreämolekyyli toimii yhdessä valonlähteen kanssa antaen halutun terapeuttisen hoitotuloksen. Indosyaniinivihreä (ICG) on vesiliukoinen ja hyvin valoa imevä molekyyli. Suuhun annosteltava kaksitehovalo reagoi ICG-valoherkistimen kanssa, joka muodostaa muun muassa reaktiivisia happimolekyylejä (ROS). ROS ja lämpö aiheuttavat joukon valokemiallisia ja biologisia prosesseja, jotka tuhoavat bakteerien solukalvon ja vahingoittavat siten bakteerien solurakennetta.
Elimistön omat immuunisolut käyttävät samaa menetelmää suojatakseen kehoa haitallisilta patogeeneiltä. Patogeeniset bakteerit sisältävät porfyriini- ja flaviiinimolekyylejä, jotka omaavat fotosensitiivisiä ominaisuuksia. Näin ollen Lumoral vaikuttaa pääasiassa patogeenisiin bakteereihin.
Lumoral-menetelmä on osoittautunut erittäin tehokkaaksi haitallisia bakteereita vastaan, eikä bakteeriresistenssiä synny edes sen toistuvassa käytössä (5).
Euroopan suurin parodontiittitutkimus osoittaa, että parodontiitin hoidon tulokset paranevat merkittävästi, kun hammaskivi poistetaan säännöllisesti suusta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että jopa kaikkein nykyaikaisimman ja tehokkaimman sähköhammasharjan käytön jälkeen hampaiden pinnoille jää plakkia. Edellä mainittu tutkimus osoita myös, että Lumoral auttaa käyttäjiään saavuttamaan paremman suuhygienian.
Hammasharjan tueksi
Lumoral ei korvaa mekaanisen harjaamisen ja hammasvälien puhdistuksen tarvetta, vaan auttaa parantamaan suuhygieniaa entisestään. Lumoralin avulla bakteerit voidaan poistaa tehokkaasti hampaiden pinnoilta ja myös ikenien reunoilta, joihin harjalla pääsy voi olla vaikeaa.
aPDT-hoito on osoittautunut huomattavasti tehokkaammaksi ja paremmin siedetyksi kuin nykyisin yleisesti käytetyt klooriheksidiinisuuvedet. Lumoralin käyttö kotona vähentää ientulehdusta ja parantaa suuhygieniaa. Tehokkaalla suuhygienialla lisääntyy myös parodontologisen hoidon tehokkuus (6).
Parodontologinen hoito ja suuhygienian parantaminen ovat parodontiitin hoidon kultainen standardi. Kuitenkin jotkut potilaat eivät välttämättä reagoi myönteisesti hoitoon johtuen riskitekijöistä ja/tai systeemisistä elimistön sairauksista.
Tupakointia pidetään iensairauksien tärkeimpänä riskitekijänä, sillä se vaikuttaa negatiivisesti sekä taudin kulkuun että hoitotuloksiin. Tupakkatuotteissa oleva nikotiini estää suuontelon puolustusmekanismeja sekä parodondikudosten paranemista ja vaikuttaa negatiivisesti myös kudosten verenkiertoon.
Myös suuontelon mikrobiomin muutokset syntyvät, jotka edistävät pitkälle edenneen parodontiitin kehittymistä ja huonompaa paranemista hoidon jälkeen. Tupakoivan parodontiittipotilaan tehokkaan hoidon löytäminen on erittäin tärkeää, koska edellä mainittujen biologisten prosessien perusteella parodontiitin hallinta on lääkärille suuri haaste (7).
Lumoralin teho testiin hammasklinikalla
Päätin kokeilla Lumoral-menetelmää Läänemere Hambakliinikus -hammasklinikalla parodontiittipotilailla suuhygienian parantamiseksi. Kliiniseen tutkimukseen valittiin mukaan kaksitoista tupakoivaa potilasta, joilla oli yleistynyt parodontiitti ja diagnoosi oli vaiheessa III, astetta B. Potilailla ei ollut muita kroonisia sairauksia. Puolet potilaista sai lisäksi Lumoralin fotodynaamista hoitoa 2–3 kertaa viikossa annosteltuna kuuden kuukauden ajan (suositeltava annos parodontologisen hoidon jälkeen kahdesti päivässä neljän viikon ajan).
Lopuille potilaille tehtiin vain perinteistä parodontologista hoitoa. Yleinen hoitostrategia oli potilailla samanlainen – perusteellinen diagnostiikka (parodontologinen tila, radiologinen diagnostiikka, anamneesi), suoritettiin ei-kirurginen parodontologinen hoito, parodontologiset jälkitarkastukset kahden viikon, kolmen ja kuuden kuukauden kuluttua. Kontrollikäyntien aikana värjättiin potilaiden hammaskiveä suuhygienian tarkistamiseksi. Huomasin, että potilailla, jotka käyttivät lisäksi Lumoral-menetelmä, parodontologisen hoidon tulokset (ientaskut, hampaiden liikkuvuus, BOP, VIP, SUP) ja suuhygienia olivat paremmat verrattuna niihin, jotka eivät käyttäneet Lumoralia suuhygienian apuvälineenä. Omaan kliiniseen kokemukseeni perustuen voin todeta, että Lumoral-menetelmää käyttämällä näemme potilaiden suuhygienian paranemisen ja myönteiset hoitotulokset. On tärkeää käyttää laitetta oikein ja säännöllisesti hammaslääkärin suositusten mukaisesti.
Lähteitä:
- Petersen, P. E., Baehni, P. C. Periodontal health and global public health. Periodontol 2000. 2012 Oct; 60 (1): 7–14.
- Bartold, P. M., Van Dyke, T. E. Periodontitis: a host-mediated disruption of microbial homeostasis. Unlearning learned concepts. Periodontol 2000. 2013 Jun; 62 (1): 203–17.
- Greenstein, G. Research, Science and Therapy Committee of the American Academy of Periodontology. The Role of supra- and subgingival irrigation in the treatment of periodontal diseases. J Periodontol. 2005; 76: 2015–27.
- Villafuerte, K. R., Martinez, C. J. H., Vieira, L. H. P., Nobre, A. V. Benefits of antimicrobial photodynamic therapy as an adjunct to non-surgical periodontal treatment in smokers with periodontitis: a systematic review and meta-analysis. Medicina 2023, 59 (4): 684.
- Lähteenmäki, H., Pätilä, T., Räisänen, I. T., Kankuri, E., Tervahartiala, T., Sorsa, T. Repeated Homeapplied dual-light antibacterial photodynamis therapy can reduce plaque burden, inflammation, and aMMP-8 in peri-implant disease- a pilot study.Curr Issues Mol Biol 2022 Mar; 44 (3): 1273–1283.
- Trujiilo, K. et al. Repeated daily use of dual-light antibacterial photodynamic therapy in periodontal disease – a case report. Dentistry Journal 2022; 10 (9): 163.
- Pakarinen, S. et al. Home-applied dual-light photodynamic therapy in the treatment of stable chronic periodontitis (HOPE-CP) – three-month interim results. Dentistry Journal 2022: 10 (11): 206.
- Leite, F. R. M., Lopez, R., Nascimento, G. G. Effect of smoking exposure on nonsurgical periodontal therapy: 1-year follow-up. AADOCR. 2022; 102 (3).
