Lundin yliopiston tutkimus osoittaa, että syvien ientaskujen määrä kulkee käsi kädessä kaulavaltimoplakin pinta-alan kanssa. Parodontiitti ei siis ole vain suun sairaus, vaan se voi lisätä sydän- ja aivoverisuonitautien riskiä. Löydökset vahvistavat entisestään käsitystä, että suun ja sydämen terveys ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa.
Parodontiitti eli hampaan kiinnityskudossairaus on yksi yleisimmistä kroonisista sairauksista maailmassa. Suomessa sitä sairastaa jopa kaksi kolmasosaa väestöstä. Sen yhteydestä sydän- ja verisuonisairauksiin on puhuttu pitkään, mutta tarkan mekanismin ja syy-seuraussuhteen selvittäminen on ollut vaikeaa. Viime vuosina Lundin yliopistossa toteutettu laaja tutkimuskokonaisuus tuo kuitenkin lisää valoa tähän yhteyteen.
Malmö Offspring Dental Study-hanke
Lundin yliopiston tutkija Daniel Jönsson kollegoineen on analysoinut laajaa potilasaineistoa osana Malmö Offspring Dental Study (MODS)-hanketta, jossa tarkastellaan suun terveyden yhteyttä yleisterveyteen eri näkökulmista. Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää, voiko iensairaus parodontiitin vaikeusaste näkyä suoraan valtimoiden terveydessä. Erityisesti tarkasteltiin, onko syvien ientaskujen määrä yhteydessä kaulavaltimoiden plakin muodostukseen ja tätä kautta sydän- ja aivoinfarktiriskiin.
Aineisto ja menetelmät
Tutkimukseen osallistui 831 henkilöä, joiden ikä, sukupuoli ja yleisterveys vaihtelivat. Jokaiselle tehtiin perusteellinen hammas- ja suunterveyden tutkimus, jossa mitattiin muun muassa ientaskujen syvyydet ja tarkasteltiin ikenien terveydentilaa valokuvaamalla. Samalla kartoitettiin kaulavaltimoiden tilanne ultraäänitutkimuksella, jolla pystyttiin mittaamaan plakin esiintyminen ja sen pinta-ala (Total Plaque Area, TPA).
Tulokset
Tulokset olivat selkeitä ja kliinisesti merkittäviä:
-
63 %:lla tutkittavista havaittiin kaulavaltimon plakkia.
-
38 %:lla diagnosoitiin kohtalainen tai vaikea parodontiitti.
-
Mitä enemmän henkilöllä oli syviä (≥ 4 mm) ientaskuja, sitä todennäköisemmin ja sitä laajemmin plakkia löytyi myös kaulavaltimoista.
-
Yhteys säilyi vahvana myös silloin, kun tilastollisessa analyysissä huomioitiin ikä, sukupuoli, tupakointi ja muut riskitekijät.
Esimerkiksi henkilöillä, joilla oli useita syviä ientaskuja, kaulavaltimon plakkialue oli keskimäärin noin 9 mm² suurempi kuin niillä, joilla tällaisia taskuja ei ollut.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Tutkimus antaa vahvaa näyttöä siitä, että suun terveyden ongelmat eivät jää vain suuhun. Pitkälle edennyt parodontiitti voi heijastua verisuonistoon ja lisätä ateroskleroosin riskiä. Tämä tukee aiempia havaintoja parodontiitin ja sydän- ja verisuonisairauksien yhteydestä, mutta tuo siihen uutta konkreettista näyttöä väestötasolla.
Kliininen merkitys
Tutkimuksella on kliinistä merkitystä monista näkökulmista.
Suuhygienisteille ja hammaslääkäreille ientaskujen mittaus voi toimia varhaisena varoitusmerkkinä kohonneesta valtimosairauksien riskistä. Lääkäreille ja kardiologeille parodontiittia sairastavat potilaat muodostavat ryhmän, jossa sydän- ja aivoverisuonitautien riskitekijöiden seulonta on erityisen tärkeää. Potilaalle tutkimus osoittaa, hyvä suuhygienia, parodontiitin ennaltaehkäisy ja huolellinen hoito voivat olla konkreettinen osa sydän- ja aivoinfarktiriskin hallintaa.
Johtopäätös
Samalla tutkimus vahvistaa käsitystä, että suun ja sydämen terveys kulkevat käsi kädessä. Syvät ientaskut ja tulehdus ikenissä eivät ole vain paikallinen ongelma suun alueella, vaan voivat kertoa paljon koko elimistön verisuoniterveydestä. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia ehkäisevään terveydenhuoltoon, jossa hammaslääketiede ja kardiologia kulkevat rinnakkain.
