Lundin yliopiston tutkimus vahvistaa, että suun tulehdussairaudet heijastuvat koko kehon verisuoniterveyteen. Tutkimuksen mukaan syvien ientaskujen määrä kulkee käsi kädessä kaulavaltimoplakin pinta-alan kanssa.
Parodontiitti eli hampaan kiinnityskudossairaus on yksi yleisimmistä kroonisista sairauksista maailmassa. Suomessa sitä sairastaa jopa kaksi kolmasosaa väestöstä. Sen yhteydestä sydän- ja verisuonisairauksiin on puhuttu pitkään, mutta tarkan mekanismin ja syy-seuraussuhteen selvittäminen on ollut vaikeaa. Viime vuosina Lundin yliopistossa toteutettu laaja tutkimuskokonaisuus tuo kuitenkin lisää valoa tähän yhteyteen.
Malmö Offspring Dental Study-hanke
Lundin yliopiston tutkija Daniel Jönsson kollegoineen on analysoinut laajaa potilasaineistoa osana Malmö Offspring Dental Study (MODS)-hanketta, jossa tarkastellaan suun terveyden yhteyttä yleisterveyteen eri näkökulmista. Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää, voiko iensairaus parodontiitin vaikeusaste näkyä suoraan valtimoiden terveydessä. Erityisesti tarkasteltiin, onko syvien ientaskujen määrä yhteydessä kaulavaltimoiden plakin muodostukseen ja tätä kautta sydän- ja aivoinfarktiriskiin.
Laaja aineisto osoitti yhteyden syvien ientaskujen ja kaulavaltimoplakin välillä
Tutkimukseen osallistui 831 henkilöä, joiden ikä, sukupuoli ja yleisterveys vaihtelivat. Jokaiselle tehtiin perusteellinen hammas- ja suunterveyden tutkimus, jossa mitattiin muun muassa ientaskujen syvyydet ja tarkasteltiin ikenien terveydentilaa valokuvaamalla. Samalla kartoitettiin kaulavaltimoiden palkkikertymien pinta-ala ultraäänitutkimuksella.
Tulokset olivat selkeitä ja kliinisesti merkittäviä:
-
63 %:lla tutkittavista löytyi kaulavaltimon plakkia.
-
38 %:lla todettiin kohtalainen tai vaikea parodontiitti.
-
Mitä enemmän henkilöllä oli syviä (≥ 4 mm) ientaskuja, sitä enemmän plakkia löytyi myös kaulavaltimoista.
-
Yhteys säilyi vahvana myös silloin, kun huomioitiin myös ikä, sukupuoli, tupakointi ja muut riskitekijät.
Esimerkiksi henkilöillä, joilla oli useita syviä ientaskuja, kaulavaltimon plakkialue oli keskimäärin noin 9 mm² suurempi kuin niillä, joilla tällaisia taskuja ei ollut.
Miksi löydös on tärkeä suomalaisille?
Suomessa parodontiitti on poikkeuksellisen yleinen. Sitä esiintyy runsaasti erityisesti keski-ikäisillä ja ikääntyvillä aikuisilla, juuri niillä ikäryhmillä, joilla sydän- ja verisuonitaudit ovat jo valmiiksi suurin terveysriski.
Lundin yliopiston tulokset viittaavat siihen, että suun tulehdus voi olla merkki koko kehon matala-asteisesta tulehduksesta, joka edesauttaa valtimoiden ahtautumista. Suun bakteerien ja tulehdusvälittäjäaineiden tiedetään pääsevän verenkiertoon ja vaikuttavan myös verisuonten seinämiin.
Tutkimus ei vielä pysty osoittamaan suoraa syy-seuraussuhdetta, mutta se tarjoaa vahvan väestötason näytön siitä, että suun terveyden seuranta voi auttaa tunnistamaan henkilöitä, joilla on tavallista suurempi infarktiriski.
Yksi mittaus hammaslääkärissä voi kertoa kohonneesta infarktiriskistä
Tutkimuksen perusteella ientaskujen mittaus voisi toimia käytännön hoitotyössä eräänlaisena varhaisena varoitusmerkkinä sydän-ja verisuonisairauksien riskistä.
Lääkäreille ja kardiologeille kroonista iensairautta, parodontiittia, sairastavilla potilailla sydän- ja aivoverisuonitautien seulonta on entistä perustellumpaa.
Tämä avaa uusia mahdollisuuksia ehkäisevään terveydenhuoltoon, jossa hammaslääketiede ja yleislääketiede sekä kardiologia kulkevat rinnakkain, tiiviimmässä yhteistyössä. Esimerkiksi riskipotilaita voisi tunnistaa jo perushammastarkastuksen yhteydessä.
Mitä voit tehdä itse?
Tutkimuksen viesti on selvä: suun terveyttä ei kannata pitää erillisenä muusta terveydenhoidosta. Jos ientulehdus oireilee verenvuotona, turvotuksena tai pahanhajuisena hengityksenä, hoitoon kannattaa hakeutua viivyttelemättä.
Parhaita keinoja pienentää riskiä ovat:
- säännöllinen hampaiden harjaus ja hammasvälien puhdistus
- parodontiitin varhainen tunnistaminen ja hoito
- säännölliset hammastarkastukset
- tupakoinnin lopettaminen
- Lumoral-hoidon lisääminen omahoidon rutiiniin
- muu yleisterveyden ylläpito (verensokeri, kolesteroli, verenpaine)
Kotona voi ottaa käyttöön antibakteerisen Lumoral-hoidon. Säännöllinen Lumoralin käyttö ei ainoastaan tue ienterveyttä, vaan myös lievittää suun tulehdusta.
Parodontiittipotilailla Lumoralin on havaittu vähentävän ikenien tulehdusta ja syviä ientaskuja. Suun tulehduksiin vaikuttamalla voidaan vähentää elimistön kuormitusta matala-asteiselle tulehdukselle.
Jönsson D, Orho-Melander M, Demmer RT, Engström G, Melander O, Klinge B, Nilsson PM. Periodontal disease is associated with carotid plaque area: the Malmö Offspring Dental Study (MODS). J Intern Med. 2020 Mar;287(3):301-309. doi: 10.1111/joim.12998. Epub 2019 Nov 13. PMID: 31633250.
Pakarinen S, Saarela RKT, Välimaa H, Heikkinen AM, Kankuri E, Noponen M, Alapulli H, Tervahartiala T, Räisänen IT, Sorsa T, et al. Home-Applied Dual-Light Photodynamic Therapy in the Treatment of Stable Chronic Periodontitis (HOPE-CP)—Three-Month Interim Results.Dentistry Journal. 2022; 10(11):206. https://doi.org/10.3390/dj10110206
Nikinmaa S, Moilanen N, Sorsa T, Rantala J, Alapulli H, Kotiranta A, Auvinen P, Kankuri E, Meurman JH, Pätilä T. Indocyanine Green-Assisted and LED-Light-Activated Antibacterial Photodynamic Therapy Reduces Dental Plaque. Dentistry Journal. 2021; 9(5):52. https://doi.org/10.3390/dj9050052
