Parodontiitti on yleinen, usein huomaamaton tulehdussairaus, joka voi hoitamattomana johtaa hampaiden menetykseen ja kuormittaa koko elimistöä. Koska sairaus etenee usein ilman kipua tai selviä oireita, moni sairastaa sitä tietämättään. Parodontiitti ei ole vain suun sairaus, vaan sen aiheuttama tulehdus vaikuttaa koko kehoon ja on yhteydessä yli 200 yleissairauteen.
Parodontiitti, eli hampaiden kiinnityskudossairaus, on yksi maailman yleisimmistä kroonisista tulehdussairauksista. Silti moni ei tiedä sairastavansa sitä. Syynä on se, että parodontiitti etenee usein hitaasti ja lähes huomaamatta, ilman kipua tai selviä oireita. Monelle diagnoosi tulee yllätyksenä hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolla.
Miten parodontiitti saa alkunsa?
Parodontiitti alkaa tavallisesti tavalliselta kuulostavasta ongelmasta: ienrajaan kertyy bakteeripeitettä eli plakkia. Kaikilla meillä on bakteereja suussa, mutta jos hampaita ja hammasvälejä ei puhdisteta riittävän huolellisesti, bakteerit pääsevät lisääntymään ikenen alla. Ienrajaan muodostuu ientaskuja, joiden lämpimissä, kosteissa ja hapettomissa oloissa haitalliset bakteerit viihtyvät hyvin.
Kun bakteerit ärsyttävät ienkudosta, elimistön puolustusmekanismi aktivoituu, ja syntyy tulehdus. Aluksi tulehdus rajoittuu ikeniin. Tätä tilaa kutsutaan gingiviitiksi, ja sittä on mahdollista toipua. Jos tilanne jatkuu pitkään, kehon oma puolustus alkaa vahingoittaa myös hampaan kiinnityskudosta ja leukaluuta. Ientaskut syvenevät, hammasta tukeva luu haurastuu ja vetäytyy. Hampaan tuki heikkenee. Samalla syntyy noidankehä: mitä syvempi tasku, sitä paremmat olosuhteet bakteereille ja sitä sitkeämpi tulehdus.
Miksi toiset sairastuvat herkemmin?
Parodontiitti ei synny yhdestä syystä, vaan usean tekijän yhteisvaikutuksesta. Puutteellinen suuhygienia - siis plakin bakteerit, on keskeinen tekijä, mutta esimerkiksi tupakointi ja diabetes lisäävät riskiä merkittävästi. Tupakointi heikentää ikenien verenkiertoa ja peittää tulehduksen merkkejä, kun taas huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes kiihdyttää kudostuhoa. Myös perimä, ikä ja pitkäaikainen stressi vaikuttavat alttiuteen sairastua.
Parodontiitti jää helposti huomaamatta
Sairauden salakavaluus piilee siinä, että se ei yleensä satu. Varhaisessa vaiheessa ainoita merkkejä voivat olla ikenien verenvuoto harjatessa, punoitus tai pahanhajuinen hengitys. Moni ajattelee näiden olevan harmittomia tai ohimeneviä vaivoja. Tupakoivilla verenvuoto voi puuttua kokonaan, vaikka tulehdus olisi jo pitkällä. Vasta myöhemmässä vaiheessa ikenet alkavat vetäytyä, hampaat näyttävät pidemmiltä, vihlontaa ilmenee ja hampaat voivat alkaa liikkua tai siirtyä paikaltaan. Hoitamattomana parodontiitti johtaa lopulta hampaiden menetykseen.
"Haistan hoitamattoman parodontiitin jo vastaanoton ovella. Haistan parodontiittia sairastavan potilaan myös teatterissa, junanvaunussa tai kaupungilla... kun 'parodontiittinenä' on kehittynyt, se ei valitettavasti häviä." Suuhygienisti
Parodontiitin toteaminen
Koska parodontiitti etenee usein vähäoireisesti, sen toteaminen vaatii ammattilaisen tutkimuksen. Hammaslääkäri tai suuhygienisti mittaa ientaskujen syvyyden jokaisen hampaan ympäriltä ja tarkkailee, vuotavatko ikenet mittauksen yhteydessä. Syventyneet ientaskut ja verenvuoto kertovat aktiivisesta tulehduksesta. Tarvittaessa otetaan röntgenkuvia, joiden avulla nähdään, onko leukaluuta jo menetetty ja kuinka pitkälle sairaus on edennyt. Joissakin tilanteissa voidaan käyttää myös lisätestejä, joilla havaitaan varhaisia tulehduksen merkkiaineita tai kudostuhoa.
Aina ei tarvita syvällistä tutkimusta, jotta parodontiitin voi todeta. Moni hammaslääkäri haistaa hoitamattoman parodontiitin jo vastaanoton ovelta.
Parodontiitin vaikutus yleisterveyteen
Parodontiitti ei ole vain suun ongelma. Pitkäaikainen tulehdus suussa lisää koko kehon tulehdustilaa ja kuormittaa elimistöä. Tutkimusten mukaan parodontiitti liittyy muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen, aivohalvaukseen ja useisiin syöpiin. Suun tulehdus toimii ikään kuin jatkuvana ärsykkeenä keholle, minkä vuoksi sen hoitaminen on tärkeää myös yleisterveyden näkökulmasta.
Eniten on tutkittu parodontiitin yhteyttä sydän-ja verisuonisairauksiin. Parodontiittia sairastavilla henkilöillä on 20–30 % suurempi riski sydänongelmiin, jopa 3 kertaa suurempi riski aivohalvaukseen ja 47 % suurempi riski kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin. Sairaus lisää myös kehon tulehdusta (mm. CRP).
Miten parodontiitti saa alkunsa?
Parodontiitin etenemistä voidaan hidastaa ja usein pysäyttää, kun hoito aloitetaan ajoissa. Hyvä päivittäinen suuhygienia, säännölliset käynnit hammasalan ammattilaisella sekä riskitekijöihin, kuten tupakointiin ja diabetekseen, puuttuminen ovat hoidon perusta. Ammattilaisen tekemässä hoidossa poistetaan hammaskivi ja bakteeripeite sekä hampaiden pinnalta että ikenien alapuolelta, jotta tulehdus saadaan hallintaan.
Lumoral toimii tutkitusti tehokkaana lisänä parodontiitin ehkäisyssä ja omahoidossa kotona. Se vähentää ikeniä ärsyttävää plakkia ja bakteeripeitettä hampaiden pinnalla ja täydentää näin hampaiden harjausta, hammasvälien puhdistusta ja ammattilaisen tekemää hoitoa. Kun bakteerien määrää saadaan vähennettyä jo ienrajan yläpuolelta, tulehdus rauhoittuu helpommin myös ikenen alla, ja parodontiitin riski pienenee. Hammaskiven muodostuminen vähenee. Samalla Lumoral-hoito edistää ienkudoksen paranemista.
Parodontiitti on yleinen, usein huomaamaton sairaus, mutta sen seuraukset voivat olla merkittäviä. Huolehtimalla suun terveydestä huolehdit samalla koko kehostasi. Säännöllinen tarkastus ja ajoissa aloitettu hoito ovat paras tapa pitää sekä hampaat että yleisterveys kunnossa.
Lähteitä:
Könönen, E. 2024. Hampaan kiinnityskudossairaus (parodontiitti). Lääkärikirja Duodecim, Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00716
Loesche, W. J.,; Grossman, N. S. (2001). Periodontal disease as a specific, albeit chronic, infection: Diagnosis and treatment. Clinical Microbiology Reviews, 14(4), 727–728
Pakarinen, S., Saarela, R. K. T., Välimaa, H., Heikkinen, A. M., Kankuri, E., Noponen, M., Alapulli, H., Tervahartiala, T., Räisänen, I. T., Sorsa, T., Pätilä, T. (2022). Home‑Applied Dual‑Light Photodynamic Therapy in the Treatment of Stable Chronic Periodontitis (HOPE‑CP) — Three‑Month Interim Results. Dentistry Journal, 10(11), 206. Hämtad från: https://doi.org/10.3390/dj10110206
