Maailman Suunterveyspäivä muistuttaa suunterveyden merkityksestä koko kehon terveydelle
Maailman Suunterveyspäivää vietetään vuosittain 20.3. Vuosipäivän tavoitteena on levittää sanomaa hyvästä suuhygieniasta ja sen merkityksestä koko kehon terveydelle. Erityishuomio suunterveyden tärkeyteen on juuri nyt tarpeen, sillä suusairaudet ovat Suomessakin lisääntyneet merkittävästi – myös lapsilla.
Laaja tutkimustieto osoittaa, että hammas-ja suuperäiset bakteerit ovat yhteydessä moneen elimistön krooniseen sairauteen. Suun sairauksilla on yhteyksiä sydänsairauksien ohella muun muassa keuhkosairauksiin, diabetekseen ja aineenvaihduntaongelmiin terveillä ihmisillä.
Suomessa vakavaa iensairautta, parodontiittia, sairastaa arviolta jopa kaksi kolmesta yli 30-vuotiaasta1. Diabeetikoilla sairaus on tätäkin yleisempi. Tämä tavallinen iensairaus voi hoitamattomana altistaa hampaiden menetykselle – mutta sillä on yhteys myös vakaviin sydäntapahtumiin. Tutkimuksen mukaan ensimmäinen sydänkohtaus tulee 30 % useammin parodontiittia sairastavalle kuin samanikäiselle terveelle2.
Huonontunut suunterveyden tilanne näkyy Suomessa myös lapsissa. Esimerkiksi HUSin sairaanhoitopiirin alueella tulee uusien lähetteiden määrä on kasvanut vuositasolla noin neljänneksen koronavuosia edeltävältä ajalta.
Aiemmin tässä kuussa isobritannialainen Oral Health Foundation -säätiö vaati kiireellisiä toimia maansa lasten suunterveyden parantamiseksi. Sen mukaan lasten hampaiden poistot yleisanestesiassa ovat Isossa-Britanniassa lisääntyneet ”katastrofaalisesti”. Avuksi tilanteeseen tarvitaan lisää hammashoidon resursseja sekä valistusta huolellisen suun omahoidon merkityksestä.
Heikentynyt suunterveyden tilanne on herättänyt myös Maailman terveysjärjestö WHOn huomion. Viime marraskuussa julkaistun Global Oral Health Status -raportin mukaan lähes puolet maailman väestöstä kärsii erilaisista suusairauksista ja suusairauksien määrä on lisääntynyt maailmanlaajuisesti miljardilla tapauksella viimeisten 30 vuoden aikana. Runsas sokerin saanti, tupakointi ja alkoholin ongelmakäyttö lisäävät kaikki osaltaan maailmanlaajuista suun terveyskriisiä, kertoo WHO raportissaan3.
Parodontiitti on monen vaivana
Suussa muhiva parodontiitti on pitkäaikainen ikenen tulehdus. Ajan kuluessa tulehdus sairastuttaa hampaiden kiinnityskudoksen, jonka seurauksena hampaita leukaluuhun kiinnittävät kollageenisäikeet voivat katketa ja hampaat pahimmillaan irrota. Parodontiitin varhaisia merkkejä ovat muun muassa punoittavat ikenet, ienverenvuoto ja pahanhajuinen hengitys4 5.
Ikenien tulehdus aiheuttaa matala-asteista tulehdusta, joka vaikuttaa muun muassa verisuonten terveyteen ja urheilijoiden kisasuorituksiin. Hampaiden pinnalta ja ientaskuista bakteerit pääsevät kaikkialle kehoon hampaiden harjauksen ja ruoan pureskelun yhteydessä. Oireettomatkin vaivat suussa voivat vaikuttaa koko kehon terveyteen.
– Tilastojen mukaan henkilöt, joilla suu on kunnossa elävät pidempään. Jokainen puuttuva hammas vähentää elinkaarta6. Tästä puhutaan aivan liian vähän, sanoo HUS Uuden lastensairaalan sydänkirurgi Tommi Pätilä. Hän on myös yksi antibakteerisen Lumoral menetelmän kehittäjistä.
Pätilän mukaan Suomessa perinteisesti hyvänä pidetyn hammashuollon taso on laskenut Euroopan keskitasolle – joillakin mittareilla jopa alle sen. Esimerkiksi tervesuisten lasten määrä on meillä Suomessa vähentynyt.
– Tänään Maailman Suunterveyspäivänä haluamme yhdessä Lumoralin kanssa, nostaa tämän vakavan terveysuhan valokeilaan.
Lumoral tukee suunterveyttä
Lumoral on lääkinnällinen laite, joka on suunniteltu parantamaan suuhygieniaa ja parantamaan suunterveyttä. Lumoral-hoito soveltuu niille, joilla on vaikeasti hoidettavia iensairauksia, kuten parodontiittia. Lumoral on tieteellisesti todistettu parhaaksi saatavilla olevaksi kotihoidoksi parodontiittipotilaille ja implanttien ylläpitoon. Helmikuussa antibakteerisesta Lumoral menetelmästä saatiin markkinoille lasten tarpeisiin soveltuva Lumoral Junior.
– Laaja tutkimustieto osoittaa, että hammas-ja suuperäiset bakteerit ovat yhteydessä sydäntulehduksiin. Suun sairauksilla on yhteyksiä myös muun muassa keuhkosairauksiin, diabetekseen ja aineenvaihduntaongelmiin terveillä ihmisillä, toteaa Pätilä.
Pätilän mukaan jopa yli 10 prosentilla suomalaisväestöstä on vaikea-asteinen parodontiitti suussaan. Tällöin tulehtunut alue hampaan kiinnityskudosten ympärillä voi olla jopa kämmenen kokoinen. Lievemmissäkin tapauksissa elimistön matala-asteista tulehdusta aiheuttavaa tulehtunutta “haavapintaa” on, mutta vähemmän.
Pätilä lisää, että näyttöä on muun muassa siitä, että diabetes nostaa parodontiitin muodostumisen riskiä. Toisaalta parodontiittiin liittyvä krooninen tulehdustila heikentää verensokerin säätelyä.
– Koska salakavala parodontiitti on yhteydessä moniin elimistön systeemisairauksiin, sen varhainen havaitseminen ja hoitaminen on potilaan yleisterveydenkin kannalta tärkeää.
Kansantaudiksi luokitellun parodontiitin hoitona on hyvä suuhygienia, Vaikka hampaiden ja hammasvälien harjaaminen on paras tapa puhdistaa hampaat, tutkimukset osoittavat harjauksen jättävän jopa puolet plakista hampaan pintaan7. Lumoral hoito onkehitetty suun sairauksia aiheuttavaa jäännösplakkia vastaan, tukemaan hyvää suuhygieniaa, ja sen teho on tutkimuksissa osoitettu8.
– Hyvä suunterveys on tärkeää kaikenikäisille. Suussa tapahtuu elämän aikana paljon muutoksia, ja hyvät päivittäiset suunhoitorutiinit auttavat pitämään huolta suun terveydestä läpi koko elämän. Terve suu ei ole itsestäänselvyys. Siksi on tärkeää, että Maailman Suunterveyspäivää vietetään vuosittain sen muistuttamiseksi, sanoo hammaslääkäri Pirta Liljekvist, joka on itse Lumoralin käyttäjä ja suosittelee myös potilailleen Lumoralia osana hyvää suuhygieniaa.
Lähteet:
1) Uutispalvelu Duodecim Terveysportti (2022). Ientulehdus yhteydessä sydänoireisiin ja mielenterveysongelmiin.Published 17.1.2022.
2) Rydén L, Buhlin K, Ekstrand E, de Faire U, Gustafsson A, Holmer J, Kjellström B, Lindahl B, Norhammar A, Nygren Å, Näsman P, Rathnayake N, Svenungsson E, Klinge B: Periodontitis Increases the Risk of a First Myocardial Infarction. A Report From the PAROKRANK Study. 13.1.2016 Circulation. 2016;133:576–583
3) Benzian H, Watt R, Makino Y, Stauf N, Varenne B. WHO calls to end the global crisis of oral health. Lancet. 2022 Dec 3;400(10367):1909-1910.
4) Sorsa, T., Lähteenmäki, H., Pärnänen, P., Tervahartiala, T., Mäkitie, A. Pätilä, T. & Räisänen, I. T., (2022). Aktiivisen MMP-8:n vieritestaus ja pikadiagnostiikka, Suomen Hammaslääkärilehti 2022; 14: 26–33.
5) Umeizudike K, Räisänen I, Gupta S, Nwhator S, Grigoriadis A, Sakellari D, Sorsa T. Active matrix metalloproteinase-8: A potential biomarker of oral systemic link. Clin Exp Dent Res. 2022 Feb;8(1):359-365. doi: 10.1002/cre2.516. Epub 2021 Nov 19. PMID: 34800007; PMCID: PMC8874056.
6) Watanabe Y, Okada K, Kondo M, Matsushita T, Nakazawa S, Yamazaki Y. Oral health for achieving longevity. Geriatr Gerontol Int. 2020 Jun;20(6):526-538. doi: 10.1111/ggi.13921. Epub 2020 Apr 19. PMID: 32307825.
7) Paavola, J., Mäntylä, P. & Nihtilä, A.M. Opiskelijat ja parodontologiset hoidot. Suomen Hammaslääkärilehti 2022; 3: 24–30.
8) Pakarinen, S., Saarela, R. K. T., Välimaa, H., Heikkinen, A. M., Kankuri, E., Noponen, M., Alapulli, H., Tervahartiala, T., Räisänen, I. T., Sorsa, T., & Pätilä, T. (2022). Home-Applied Dual-Light Photodynamic Therapy in the Treatment of Stable Chronic Periodontitis (HOPE-CP) Three-Month Interim Results. Dentistry Journal, 10(11), [206]. https://doi.org/10.3390/dj10110206
