Ihmisoikeusjärjestö Amnesty huolissaan Suomen julkisen hammashoidon tilanteesta

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty huolissaan Suomen julkisen hammashoidon tilanteesta

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kritisoi tiistaina 13.6.2023 julkaistussa raportissaan suomalaisen terveydenhuollon eriarvoisuutta. Kansalaisjärjestön mukaan Suomessa on pulaa muun muassa hammashoito- ja mielenterveyspalveluista.

Raportin aineisto perustuu laajaan taustatutkimukseen ja 117 haastatteluun, jotka avaavat julkisen terveydenhuollon potilaiden, työntekijöiden sekä asiantuntijoiden näkökulmia terveydenhuollon tilasta Suomessa. 

Julkisten hammashuoltoresurssien riittävyyttä pohtivat myös infektiosairauksien emeritusprofessori Jukka Meurman sekä HUS Uuden Lasten sairaalan sydän- ja elinsiirtokirurgi Tommi Pätilä huhtikuussa julkaistussa artikkelissa.

Emeritusprofessori Jukka Meurmanin mukaan julkisen puolen suunterveydenhoidon resurssipula näkyy suoraan muun muassa fyysisesti vammautuneiden henkilöiden suunterveydenhoidon laadussa ja siten myös suun sairauksien yleisyydessä. Alalla tarvitaan nopeasti lisää myös vammaisten henkilöiden suunterveydenhoitoon perehtynyttä henkilökuntaa.

Terveyden tasa-arvoa moniammatillista yhteistyötä lisäämällä

Suunterveydellä on suora yhteys ihmisen yleisterveyteen ja hyvinvointiin. Suun pulmat ovat kuitenkin haasteellisia, sillä ne ovat monesti oireettomia ja saattavat jäädä huomaamatta. Havaitsematta jääneet suun krooniset infektiot voivat edistää vakavien sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen ja syövän ilmaantumista ja esimerkiksi lisätä ennenaikaisen synnytyksen riskiä odottavalla äidillä.

– Vaikka suunterveyden ja yleisterveyden yhteydestä on puhuttu jo ammoisista ajoista alkaen, on edelleen paljon tehtävää, ennen kaikkea ”suuren yleisön” keskuudessa. Lääkärikunnassa asia alkaa olla melko hyvin tiedossa, mutta siinäkin on vielä tarvetta lisätä hammaslääketieteellisiä aineita lääketieteen opintosuunnitelmiin, ja päinvastoin, kertoi emeritusprofessori Meurman Lumoral-sivuston artikkelissa keväällä.

Hänen mukaansa monet lääkärit Suomessa tarkistavat jo vastaanotollaan potilaidensa suunterveyden tilan ja opastavat heitä tarvittaessa jatkohoitoon. Esimerkiksi diabetes on tästä hyvä esimerkki, jossa sairaudessa piilevienkin tulehdusten merkitys yleisesti jo ymmärretään.

Suomessa tulisi kuitenkin merkittävästi lisätä lääkärien ja suun terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä jo peruskoulutuksen aikana Näin työn jakaminen tulisi mielekkäämmäksi ja toisaalta työvoiman riittävyyttä olisi helpompi hallita. Myös uusien terveydenhuoltoalan resurssipulaa helpottavien koulutusohjelmien tarjontaa voisi Suomessakin pohtia.

–  Kun nykyinen hammaslääkärikoulutus vie 5–6 vuotta, ”suuterapeuttikoulutus” veisi vain noin 2.5 vuoden ajan, Meurmanin vinkkaa.

Ihanne olisi hänen mielestään tilanne, jossa hammaslääkärikoulutus olisi vastaavanlainen erikoislääkärikoulutus kuin vaikkapa silmälääkärikoulutus ja, että hammashoidon monet käytännön toimenpiteen voisi suorittaa ammattikorkeakoulutustason henkilöt.

Ennaltaehkäisevä suunhoito tuo etua yksilölle ja yhteiskunnalle

HUS:n Uuden Lasten sairaalan sydän- ja elinsiirtokirurgi Tommi Pätilän mielestä suun kuntoa ei erikoissairaanhoitoon tulevien potilaiden kohdalla huomioida riittävästi. Ongelmana on usein monille aloille tuttu aikapula.

– Suun kunto tulisi ottaa sairaalapotilailla huomioon jo perustutkimusvaiheessa aina, ja merkitä tiedot säännönmukaisesti potilastietoihin – aivan kuten verenpainearvotkin ilmoitetaan. Helposti ajatellaan erikoissairaanhoidon vastaanotolla, että suun voi katsoa aikanaan hammaslääkärillä, Pätilä sanoo.

Lisäresurssien kohdistaminen suun terveydenhuoltoon olisi ehdottoman tarpeen Suomessa. Tämä tulisi taloudellisesti kannattavaksi yhteiskunnalle ja se auttaisi ehkäisemään monien kansansairauksien puhkeamista

Ehkäisevä terveydenhoito, johon myös antibakteerisen Lumoral menetelmän käyttö suuhygienian parantajana kuuluu, maksaa itsensä nopeasti takaisin, sanoi emeritusprofessori.

Suun terveydenhuoltoon ja erityisesti ennaltaehkäisyyn panostaminen vähentäisi kroonisten sairauksien kehittymistä ja jo kehittyneiden sairauksien pahenemisvaiheita, komppaa Pätilä.

– Erityisesti sydän- ja verisuonitautia, diabetesta ja reumaa sairastavilla tämä on tärkeää.

– On selvää, että ennaltaehkäisevällä suun terveydenhuollolla saadaan aikaa myös merkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä – ei pelkästään suun terveydenhuollossa, vaan myös terveydenhuoltoon yleensä. Lumoral tukee säännöllistä mekaanista hammashygieniaa ja auttaa saavuttamaan ienterveyden, verta vuotamattomat ja tulehdusvapaat ikenet silloin, kun tavallinen hammashygienia ei riitä, Pätilä päättää.