Maailman terveyspäivä korostaa moniammatillisen yhteistyön merkitystä 

Maailman terveyspäivä korostaa moniammatillisen yhteistyön merkitystä 

Suunterveyden yhteys yleisterveyteen on laajalti ymmärretty, mutta näkyykö tämä Suomen terveydenhuollossa ja ihmisten suunterveydessä? Maailman terveyspäivän kunniaksi suun infektiosairauksien emeritusprofessori Jukka Meurman sekä HUS:n Uuden lastensairaalan sydän- ja elinsiirtokirurgi Tommi Pätilä pohtivat asiaa suunterveyden näkökulmasta.

Maailman terveysjärjestö WHO:n lanseeraamaa Maailman terveyspäivää vietetään maailmanlaajuisesti 7. huhtikuuta, jotta tietoisuus terveysongelmista lisääntyisi. Tänä vuonna on nostettu ajankohtainen tasa-arvoa käsitelevä ’Terveys kuuluu kaikille’ -teema esiin. Miten on terveyden tasa-arvon laita Suomessa? Onko siihen kaikilla yhtäläiset edellytykset?

Tilanne suunterveyden osalta ei saa täyttä synninpäästöä. Vaikka suomalaisten terveys on esimerkiksi sairastavuutta, työkykyä ja kuolleisuutta kuvaavien mittareiden mukaan parantunut viime vuosikymmenien aikana huomattavasti, huono-osaisuus ja syrjäytyminen näkyy suomalaisten hampaissa ja suunterveydessä.

Heikko sosioekonominen asema sekä alhainen koulutus ja tulotaso vaikuttavat heikentävästi ihmisen suunterveyteen. Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia on varoittanut, että aikuisväestölle ei edelleenkään ole tarjolla kattavia ja riittäviä suun terveydenhuollon palveluita. Huonontunut suunterveyden tilanne näkyy Suomessa myös lapsissa.

Emeritusprofessori Jukka Meurmanin mukaan julkisen puolen suun terveydenhoidon resurssipula näkyy suoraan myös fyysisesti vammautuneiden henkilöiden suunterveydenhoidon laadussa ja siten myös suun sairauksien yleisyydessä. Alalla tarvitaan nopeasti lisää myös  vammaisten henkilöiden suunterveydenhoitoon perehtynyttä henkilökuntaa.

Rajoja rikkova yhteistyö tehostaa terveydenhuollon resurssien käyttöä

Suunterveydellä on suora yhteys ihmisen yleisterveyteen ja hyvinvointiin. Suun pulmat ovat kuitenkin haasteellisia, sillä ne ovat monesti oireettomia ja saattavat jäädä huomaamatta. Havaitsematta jääneet suun krooniset infektiot voivat edistää vakavien sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen ja syövän ilmaantumista ja esimerkiksi lisätä ennenaikaisen synnytyksen riskiä odottavalla äidillä.

– Vaikka suunterveyden ja yleisterveyden yhteydestä on puhuttu jo ammoisista ajoista alkaen, on edelleen paljon tehtävää, ennen kaikkea suuren yleisön keskuudessa. Lääkärikunnassa asia alkaa olla melko hyvin tiedossa, mutta siinäkin on vielä tarvetta lisätä hammaslääketieteen opetusta lääketieteen opintosuunnitelmiin, ja päinvastoin, sanoo Meurman.

Suomessa vakavaa iensairautta, parodontiittia, sairastaa arviolta jopa kaksi kolmesta yli 30-vuotiaasta (1). Diabeetikoilla sairaus on tätäkin yleisempi. Jatkuva iensairaus voi hoitamattomana altistaa hampaiden menetykselle – mutta sillä on yhteys myös vakaviin sydäntapahtumiin. Tutkimuksen mukaan ensimmäinen sydänkohtaus tulee 30 % useammin parodontiittia sairastavalle kuin samanikäiselle terveelle (2).

Emeritusprofessori Meurmanin mukaan monet lääkärit Suomessa tarkistavat jo vastaanotollaan potilaidensa suunterveyden tilan ja opastavat heitä tarvittaessa jatkohoitoon. Esimerkiksi diabetes on hyvä esimerkki sairaudesta, jossa piilevienkin tulehdusten merkitys yleisesti jo ymmärretään.

Meurmanin mielestä Suomessa tulisi merkittävästi lisätä lääkärien ja suun terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä jo peruskoulutuksen aikana. Näin työn jakaminen tulisi mielekkäämmäksi ja toisaalta työvoiman riittävyyttä olisi helpompi hallita. Myös uusien terveydenhuoltoalan resurssipulaa helpottavien koulutusohjelmien tarjontaa voisi Suomessakin pohtia.

–  Kun nykyinen hammaslääkärikoulutus vie 5–6 vuotta, ”suuterapeuttikoulutus” veisi vain noin 2.5 vuoden ajan, Meurman vinkkaa.

Ihanne olisi hänen mielestään tilanne, jossa hammaslääkärikoulutus olisi vastaavanlainen erikoislääkärikoulutus kuin vaikkapa silmälääkärikoulutus ja, että hammashoidon monet käytännön toimenpiteet voisi suorittaa ammattikorkeakoulutustason henkilöt.

Emeritusprofessori myöntää, ettei tällaiseen tilanteeseen olla toistaiseksi missään päin maailmaa kokonaan päästy. Uusi Seelanti on kuitenkin esimerkki maasta, jossa jo vuosien ajan niin sanotun "Oral health therapist"-koulutuksen saaneet ammattilaiset ovat suorittaneet monia hammaslääkäreille perinteisesti kuuluvia toimenpiteitä, kuten osan hampaiden paikkaustoimenpiteistä. Tässä mallissa vain vaativammat paikkaustoimenpiteet suorittaa hammaslääkäri.

Ennaltaehkäisevä suunhoito tuo etua yksilölle ja yhteiskunnalle

HUS:n Uuden lastensairaalan sydän- ja elinsiirtokirurgi Tommi Pätilän mielestä suun kuntoa ei erikoissairaanhoitoon tulevien potilaiden kohdalla huomioida riittävästi. Ongelmana on monille aloille tuttu usein aikapula.  Erikoissairaanhoidossa ajatellaan helposti, että suun voi katsoa aikanaan hammaslääkärillä.

– Suun kunto tulisi ottaa sairaalapotilailla huomioon aina jo perustutkimusvaiheessa, ja merkitä tiedot säännönmukaisesti potilastietoihin – aivan kuten verenpainearvotkin ilmoitetaan, Pätilä sanoo. 

Lisäresurssien kohdistaminen suun terveydenhuoltoon olisi ehdottoman tarpeellista Suomessa. Tämä tulisi myös taloudellisesti kannattavaksi yhteiskunnalle, sillä se auttaisi ehkäisemään samalla monien kansansairauksien puhkeamista.

Meurmanin mukaan ehkäisevä terveydenhoito, johon myös antibakteerisen Lumoral-menetelmän käyttö suuhygienian parantajana kuuluu, maksaa itsensä nopeasti takaisin.

Pätilä korostaa, että suun terveydenhuoltoon ja erityisesti ennaltaehkäisyyn panostaminen vähentäisi kroonisten sairauksien kehittymistä ja jo kehittyneiden sairauksien pahenemisvaiheita. Erityisen tärkeää tämä olisi sydän- ja verisuonitautia, diabetesta ja reumaa sairastavilla henkilöillä.

– On selvää, että ennaltaehkäisevällä suunhoidolla saadaan aikaan merkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä. Tämä ei koske pelkästään hammashoitoa, vaan koko terveydenhuoltoa. Lumoral tukee säännöllistä mekaanista hammashygieniaa ja auttaa saavuttamaan ienterveyden ja verta vuotamattomat ja tulehdusvapaat ikenet silloin, kun tavallinen hammashygienia ei riitä, Pätilä sanoo. 

Lähteitä:

1) Uutispalvelu Duodecim Terveysportti (2022). Ientulehdus yhteydessä sydänoireisiin ja mielenterveysongelmiin. Available from https://www.terveysportti.fi/terveysportti/uutismaailma.duodecimapi.uutisarkisto?p_arkisto=1&p_palsta=18&p_artikkeli=uux25934. Published 17.1.2022.

2) Rydén L, Buhlin K, Ekstrand E, de Faire U, Gustafsson A, Holmer J, Kjellström B, Lindahl B, Norhammar A, Nygren Å, Näsman P, Rathnayake N, Svenungsson E, Klinge B: Periodontitis Increases the Risk of a First Myocardial Infarction. A Report From the PAROKRANK Study. 13.1.2016 Circulation. 2016;133:576–583 https://doi.org/10.1161/CIRCULATIONAHA.115.020324

Lumoral-asiantuntijaklinikat ja jälleenmyyjät

Lumoral-hoidolla on jo tuhansia tyytyväisiä käyttäjiä. Ota yhteyttä ja liity alati laajenevaan asiantuntijaklinikoiden ja jälleenmyyjien verkostoomme.

Äitienpäivä – Katso tarjoukset! Äitienpäivä – Katso tarjoukset!