Terve suu on onnistuneen implanttihoidon edellytys

Suomi on hammasimplanttien osalta konservatiivinen maa. Toisin kuin monessa muussa Euroopan maassa, jossa implanttihoitojen kysyntä on voimakkaassa kasvussa väestön ikääntyessä, Suomessa kasvu on pysynyt varsin maltillisena viimeisten 10–15 vuoden aikana. Tarve implanteille ei ole meillä kuitenkaan yhtään sen vähäisempi.

Erikoishammaslääkäri Pekka Kallion mukaan Suomessa asennetaan noin 30 000 uutta implanttia vuositasolla. Väestöön suhteutettuna esimerkiksi Italian implanttimäärät ovat nelinkertaiset Suomeen verrattuna. Noin 100 miljoonaa implanttia on tähän mennessä asennettu potilaiden suuhun maailmanlaajuisesti. Uusia hammasimplantteja asennetaan vuosittain noin 10 miljoonaa.

Kallion mukaan implanttihoitojen nykyistä merkittävämmän kasvun jarruna Suomessa on usein implanttihoitojen korkea hintataso moniin muihin maihin verrattuna.

– Implanttihoitojen siirtyessä yhä enemmän digitaalisesti ohjatuksi, on kuitenkin mahdollista, etteivät potilaat Suomessakaan tule jatkossa maksamaan implanttihoidoistaan niin paljon. Hintakilpailu alalla on Suomessa lisääntynyt hoidon laadun siitä kärsimättä. Tämä on hyvä asia, kertoo Kallio. 

Kallio on toiminut erikoishammaslääkärinä lähes 25-vuoden ajan. Hänen mukaansa hammasimplantit tulevat tarpeeseen esimerkiksi silloin, kun potilaalle on tarve saada suuhun tukeva perusta kruunuille tai silloille.

Kallion mukaan implanttihoitojen onnistumiseen vaikuttavat niin hammaslääkärin kokemus kuin potilasvalinta. Suomessa kaikki käytössä olevat implanttimerkit ovat laadukkaita, joten implanttihoidon onnistuminen ei ole itse implantista kiinni. Myöskään potilaan aiemmin sairastama parodontiitti ei ole este implanttihoidolle.

– Parodontiitin täytyy kuitenkin olla hoidettu ja hyvässä ylläpitohoidossa. Merkittävin riskitekijä hoidon epäonnistumiselle on tupakointi. Diabetes on toinen tärkeä hoidossa huomioitava riskitekijä, Kallio sanoo.

Terve suu on onnistuneen implanttihoidon perusta

Potilaan huolellinen omahoito, johon kuuluvat hyvä päivittäinen puhdistus ja säännölliset tarkastukset, on ehdottoman tärkeää implanttihoidon ennusteen kannalta. Implanttipotilaiden kotihoidossa on monilla parantamisen varaa. Ajatus siitä, että implantit olisivat ikuisia ja parempia kuin omat hampaat, on Kallion mukaan väärä.

Peri-implantiitti on vakava iensairaus, joka vaikuttaa implanttien hyvinvointiin ja voi hoitamattomana johtaa implantin menetykseen. Vaikka implanttihoitojen onnistumisprosentti on yleisesti ottaen hyvä, yksi implantti menetetään keskimäärin joka neljäs minuutti. Tämä merkitsee noin 140 000 menetettyä implanttia vuodessa. Noin 50 prosentille implanttipotilaista kehittyy ajan myötä peri-implantiitti  (Lähde: Dentognostics)

Kallio muistuttaa, että onnistuneen implanttihoidon edellytyksenä on se, että suu on terve.

– Parodonttiinen hampaisto ja implanttihoito eivät sovi alkuunkaan yhteen. Infektion riski on suuri ja pitkällä juoksulla parodontiitin heikentämät hampaat aiheuttavat purentarasitusta implanttikruunuille ja -silloille.

Implanttikirurgian jälkeen leikkausalue on arka. Lisäksi ompeleet vaikeuttavat puhdistusta, Kallio muistuttaa. Nykyisin käytetään antiseptisia suuvesiä suun bakteerien taltuttamiseen leikkauksen jälkeen. Niillä on kuitenkin sivuvaikutuksena muun muassa hampaiden värjäytyminen, muistuttaa Kallio. 

Antibakteerisella Lumoral-hoidolla on saatu hyviä tuloksia myös hammasimplantteihin liittyvien tulehdusten hoidossa.

– Tutkimuksissani potilaiden plakin määrä ja ienverenvuoto vähenivät merkittävästi alkutilanteeseen verrattuna, eikä Lumoralin käyttöön liittynyt sivuvaikutuksia, kertoo Vuoden Suuhygienisti 2022 -tittelin napannut suuhygienisti YAMK Hanna Lähteenmäki väitöstyönsä tuloksista.

Myös Kallio kokee Lumoralin lupaavana tuotteena myös implanttipotilaille.

– Käytän sitä valikoidusti potilaillani. Erityisesti heillä, joilla on omahoidon suhteen haasteita, tai implanttihoidon ennustetta heikentäviä tekijöitä.

– Suosittelen potilailleni Lumoral-hoidon käyttöä päivittäin kahden viikon ajan ennen leikkausta ja kahden viikon ajan leikkauksen jälkeen.  Useimmat potilaat jatkavat sen käyttöä normaalilla kaksi kertaa viikossa annostuksella.

Aina implantitkaan eivät pysy onnistuneesta asennuksesta huolimatta terveenä. Kallion mukaan hammasimplanteissa voi ilmetä pitkäaikaisseurannoissa implantin kaulaosan tulehdusta ja luukatoa, niin sanottua peri-implantiittia. Sitä esiintyy noin viidesosassa implanteista kymmenen vuoden seurannassa.  Näiden hoito vaatii usein erikoishammaslääkärin korjaavaa hoitoa. 

– Huolellinen itsehoito on tässäkin edellytys korjaavan hoidon onnistumiseen.  Lumoral on mielestäni edullinen vakuutus ei pelkästään implanttihoidon pitkänajan ennusteen parantamiseen, vaan monien muidenkin suun terveysriskien torjumiseen, kuten karieksen ja parodontiitin estoon. Kuivan suun ongelmista kärsiville potilaille Lumoralista on selvä etu. Lumoralin käytön helppous ja siitä saatava välitön tunne hampaiden puhtaudesta on tuonut paljon positiivista palautetta potilailtani.