Hammasinfektiot ovat riski elinsiirtopotilaille

Huolellinen suuhygienia on olennainen osa munuais- ja maksasairauksien perushoitoa. Elinsiirtopotilaille suun terveydestä huolehtiminen on erityisen tärkeää, koska näillä potilailla on usein lisääntynyt riski suun tulehduksille ja niiden aiheuttamille komplikaatioille.

Munuaisten ja maksan terveys ovat läheisesti yhteydessä koko kehon hyvinvointiin, ja suun terveys vaikuttaa myös näiden elinten toimintaan. Huono suun terveys voi lisätä elimistön tulehdusriskiä ja heikentää yleistä vastustuskykyä. Tämä puolestaan voi vaikuttaa negatiivisesti munuais- ja maksasairauksien hallintaan (1).

– Munuais- ja maksasairauksiin ja niiden hoitoihin liittyy usein elimistön puolustusmekanismien heikentymistä, jolloin kaikki infektiot voivat äityä vaarallisiksi. Näin varsinkin silloin, jos potilaille on määrätty immunosuppressiivinen lääkitys, kuten elinsiirtojen jälkeen aina tehdään, kertoo HYKS:n suu- ja leukasairauksien klinikan emeritusprofessori Jukka Meurman.

Tulehtunut ien muodostaa suun bakteereille suoran kulkuväylän muualle elimistöön.

– Suusta ja hampaista bakteerit pääsevät helposti verenkiertoon ientulehdusten, parodontiitin, reikäisten hampaiden ja limakalvohaavaumien kautta. Suun tulehdukset ovat haitallisia, sillä niistä aiheutuu vähintäänkin matala-asteinen, pahimmillaan koko elimistöä käsittävä tulehdustila, Meurman jatkaa.

Suun infektiot ovat erityisen haitallisia kroonisesti sairaille henkilöille – muun muassa diabeetikoille, reuma- ja munuaissairauksia sairastaville ja potilaille, joilla on immunosuppressiivinen lääkitys tai puolustusjärjestelmän häiriö. Uusimpien tutkimustulosten mukaan hammasinfektiot voivat lisätä riskiä sairastua jopa syöpään (2, 3)

– Tämäkin selittyy kroonisen tulehduksen kautta, Meurman sanoo.

Bakteremian riski on elinsiirtopotilailla olemassa

Bakteremian riski on pitkäaikaissairailla suurentunut. Bakteremia on bakteerien aiheuttama infektio, joka syntyy, kun verenkiertoon päässeet bakteerit käynnistävät elimistön puolustusreaktion niitä vastaan. Pahimmillaan se voi laukaista yhden tai useamman elimen vaurion. Tällöin puhutaan sepsiksestä. (4)

Bakteerit voivan päästä verenkiertoon suuontelon tulehdusalueilta. Tämä voi tapahtua esimerkiksi hampaiden harjauksen, hammaslangan käytön, tai hammaslääkärin toimenpiteiden yhteydessä. Useimmiten bakteremia on lyhytaikaista ja elimistö pystyy torjumaan sen. Kuitenkin, jos henkilöllä on heikentynyt immuunijärjestelmä tai jos bakteremia toistuu usein, se voi aiheuttaa ongelmia.

– Kroonisesti sairailla potilailla tulee bakteremioita pyrkiä estämään kaikin keinoin. Suun terveys on keskeisen tärkeää, sillä suu on yleisin tavanomaisen bakteerikylvön lähde elimistössä.  Limakalvot, hampaat, ikenet on pidettävä moitteettomassa kunnossa päivittäisen tehokkaan suuhygienian ylläpidon myötä, toteaa Meurman.

Tutkimusten mukaan niillä potilailla, joilla on sydänsairauden riski, hammaslääketieteellisten toimenpiteiden aiheuttamat bakteeremiat ovat jopa yksi bakteeriendokardiitin aiheuttajista. Bakteeriendokardiitti on infektio, joka vaikuttaa sydämen sisäkalvoon eli endokardiumiin ja voi olla vakava erityisesti heikentyneestä immuniteetista kärsivillä henkilöillä. Tämä infektio voi aiheuttaa sydänläpän vaurioita ja vaatia välitöntä hoitoa. (5)

Elinsiirtopotilaan tavoitteena on infektiovapaa suu

Elinsiirtoon mentäessä hampaiston ja suun on oltava terveet ja tulehdusvapaat.  Suunterveydellä on vaikutusta myös leikkauksesta toipumiseen. Meurman muistuttaa, että elinsiirtopotilaat ovat lopun ikäänsä infektioriskipotilaita, joten heidän on ehdottoman välttämätöntä pyrkiä pitämään yllä moitteetonta suuhygieniaa joka päivä.

– Tässä kannattaa kaikki käytettävissä oleva menetelmät ottaa käyttöön hyvissä ajoin jo ennen mahdolliseen leikkaukseen menemistä.

Suun alueen infektiot ja niistä lähtevät etäinfektiot voivat olla kohtalokkaita leikkaus- ja kroonisesti sairaille potilaille.

– Ennen elinsiirtoleikkauksia tulee kaikki suun ja hampaiden infektiot diagnosoida ja hoitaa. Tässä yhteydessä usein joudutaan tulehtuneet ja huonoennusteiset hampaat poistamaan kokonaan.  Esimerkiksi ne, joissa on syviä reikiä tai syviä parodontaalisia ientaskuja.

Aina ei kuitenkaan jouduta radikaaleihin ratkaisuihin turvautumaan ennen leikkaustakaan. Elinsiirtopotilaan hoitosuunnitelma on yksilöllinen, ja siihen vaikuttaa myös potilaan oma motivaatio ylläpitää suun terveyttä. Toisaalta, jos elinsiirto on suunnitteilla vasta vuosien päästä, on myös mahdollista suorittaa enemmän hampaita säilyttävää ja korjaavaa hoitoa. Tällöin hampaiden poistoilta voidaan välttyä.

– Perusasetelma on tietenkin se, että suu ja hampaat olisi pitänyt pitää huolellisella suuhygienialla kunnossa aina ja säännönmukaisesti, eikä reagoida asiaan vasta kun on pakko niin sanotusti saneerata, Meurman sanoo.

Syvä ientasku on elimistön bakteeripesä

Suun terveyden ylläpitäminen vaikuttaa terveyden ja yleisen hyvinvoinnin ohella myös potilaan elämänlaatuun. Kivulias suu, hampaiston ongelmat ja muut suun terveyteen liittyvät ongelmat voivat heikentää potilaan elämänlaatua ja lisätä stressiä, mikä puolestaan voi vaikuttaa negatiivisesti terveyteen ja perussairauden hoitotuloksiin, Meurman mainitsee.

Säännölliset hammaslääkärin tarkastukset ja huolellinen suuhygienia ovat tärkeä osa munuais- ja maksasairautta sairastavien kokonaisvaltaista terveydenhoitoa.

Suun terveydestä huolehtiminen ja tiivis hoitoyhteistyö hammashoitohenkilöstön kanssa on erityisen tärkeää immunosuppressiivisia lääkkeitä käyttäville potilaille, sillä nämä lääkkeet lisäävät suun tulehdusriskiä, kuten ientulehdusta (gingiviitti) ja hampaiden kiinnityskudostulehdusta (parodontiitti). Tämä johtuu siitä, että nämä lääkkeet heikentävät immuunijärjestelmän kykyä torjua bakteereja suussa.

Immunosuppressiiviset lääkkeet voivat aiheuttaa myös limakalvomuutoksia, kuten suun haavaumia ja kuivumista (kserostomia), mikä lisää karieksen eli reikiintymisen riskiä.

Lumoral-hoito: tehokas lisä suuhygieniaan

Parodontiitin merkkejä ovat esimerkiksi punoittavat ikenet, ienverenvuoto ja pahanhajuinen hengitys. Parodontiittia sairastavalla hammasta kiinnittävät säikeet tuhoutuvat. Ikenen ja hampaan väliin alkaa muodostua ientasku, joka voi ulottua koko hampaan ympäri. Pikkuhiljaa tulehdus alkaa tuhota laajemmin hampaiden kiinnityskudoksia ja lopulta myös leukaluuta.

Kerran ilmaannuttuaan parodontiitti on sitkeä seuralainen, joka etenee, ellei sitä hoideta huolellisesti. Omahoito on tärkeässä roolissa suun terveyttä ajatellen.

– Säännölliset hammaslääkärin tarkastukset, päivittäinen hampaiden harjaus ja hammasvälien puhdistus sekä suun kosteustasapainon ylläpitäminen ovat tärkeitä toimenpiteitä suun terveyden ylläpitämiseksi näissä tilanteissa

Perinteiset suuhygieniamenetelmät eivät kuitenkaan aina riitä suun terveenä pitämiseen. Esimerkiksi hammaslangan tai hammasväliharjojen käyttö voi olla esimerkiksi korkeasta iästä johtuen hankalaa, jolloin hampaiden välit jäävät puhdistamatta. Toisaalta, vaikka hampaiden harjaus onnistuisikin moitteetta, tutkimukset osoittavat, että tehokkainkin sähköhammasharja poistaa suun haitallisesta bakteereista poistettua vain noin 65 prosenttia. (6)

Tämän paljain silmin näkymättömän jäännösplakin taklaamiseen suomalaistutkijat ovat kehittäneet Lumoral-menetelmän, joka tappaa sekä hampaiden reikiintymistä, että ientulehdusta aiheuttavia tulehdusbakteereja. Laite on saanut myös Suomen Suuhygienistiliiton suosituksen (7).

– Lumoral on uusi ja tutkimuksissa tehokkaaksi havaittu menetelmä suuhygienian ylläpitämiseksi. Se ei korvaa muita menetelmiä kuten hampaiden harjausta, mutta täydentää niitä oivallisesti. Maksa- ja munais- ja elinsiirtopotilaille jos keille Lumoralin käyttö on hyvin suositeltavaa, Meurman sanoo.

Lumoral on hampaita puhdistava laite, jota käytetään säännöllisen hampaiden harjauksen lisäksi. Elävistä bakteerisoluista koostuva plakki on normaalisti liimamaista ja sitä on vaikea saada hampaiden pinnasta pois kokonaan vain harjan avulla. Lumoralin käytön jälkeen plakin rakenne muuttuu helpommin pois harjattavaksi. (8)

– Lumoral soveltuu kaikille, mutta on erityisen tärkeä niille, joilla on hampaiden reikiintymistä tai ientulehdusta.

Lähteitä:

1. Åberg F, Helenius-Hietala J. Oral Health and Liver Disease: Bidirectional Associations-A Narrative Review. Dent J(Basel). 2022 Jan 21;10(2):16. doi: 10.3390/dj10020016. PMID: 35200242; PMCID: PMC8870998..
2. Nieminen, M., Listyarifah, D. Hagström, J. et al. Treponema denticola chymotrypsin-like proteinase may contribute to orodigestive carcinogenesis through immunomodulation. Br J Cancer 118, 428–434 (2018). https://doi.org/10.1038/bjc.2017.409
3. Heikkilä, P., But, A., Sorsa, T. and Haukka, J. (2018), Periodontitis and cancer mortality: Register-based cohort study of 68,273 adults in 10-year follow-up. Int. J. Cancer, 142: 2244-2253. https://doi.org/10.1002/ijc.31254
4. https://www.epressi.com/tiedotteet/terveys/suun-infektiopesakkeet-voivat-vaarantaa-syopa-tai-leikkauspotilaan-hoidon.html
5. Poveda-Roda R, Jiménez Y, Carbonell E, Gavaldá C, Margaix-Muñoz MM, Sarrión-Pérez G. Bacteremia originating in the oral cavity. A review. Med Oral Patol Oral Cir Bucal. 2008 Jun 1;13(6):E355-62. PMID: 18521055.
6. Aggarwal N, Gupta S, Grover R, Sadana G, Bansal K. Plaque removal efficacy of different toothbrushes: a comparative study. Int J Clin Pediatr Dent. 2019;12(5):385-390. doi:10.5005/jp-journals-10005-1669

       7  https://www.suuhygienistiliitto.fi/suomen-suuhygienistiliitto-suosittelee-lumoralia/

8. Pakarinen S, Saarela RKT, Välimaa H, Heikkinen AM, Kankuri E, Noponen M, Alapulli H, Tervahartiala T, Räisänen IT, Sorsa T, Pätilä T. Home-Applied Dual-Light Photodynamic Therapy in the Treatment of Stable Chronic Periodontitis (HOPE-CP)-Three-Month Interim Results. Dent J (Basel). 2022 Nov 2;10(11):206. doi: 10.3390/dj10110206. PMID: 36354651; PMCID: PMC9689653.