Suun terveys ei ole vain hampaita koskeva asia, vaan osa koko elimistön
terveyttä. Lasten sydän- ja elinsiirtokirurgi Tommi Pätilä kohtaa työssään potilaita, joille pienikin elimistön tulehduskuorma voi olla merkityksellinen. Siksi suun bakteeribiofilmit ja niiden aiheuttamat sairaudet eivät ole sydänkirurgille sivuseikka, vaan osa potilasturvallisuutta ja kokonaisvaltaista hoitoa.
Tommi Pätilä on työskennellyt uransa aikana sekä aikuisten sydän- ja verisuonikirurgian parissa että nykyisessä tehtävässään lasten sydän- ja elinsiirtokirurgina Uudessa Lastensairaalassa Helsingissä. Näkökulma on antanut hänelle poikkeuksellisen mahdollisuuden nähdä, miten tulehdus liittyy sydänsairauksiin elämän eri vaiheissa.
– Tulehdus on hyvin usein osa sydänsairauden tarinaa, vaikka yhteys ei aina näy suoraviivaisesti tai heti, Pätilä sanoo.
Aikuispotilailla tulehdus liittyy usein vuosikymmenten aikana kehittyviin sydän- ja verisuonisairauksiin, kuten ateroskleroosiin. Lasten puolella tilanne on toisenlainen, mutta riskit voivat olla vielä suuremmat. Kun potilaana on vastasyntynyt, synnynnäistä sydänvikaa sairastava lapsi tai elinsiirtopotilas, pieniltäkin vaikuttavat infektiolähteet voivat muuttua kliinisesti merkittäviksi.
Suun bakteerit voivat kulkeutua verenkiertoon
Pätilän mukaan suun terveyden ja sydänterveyden yhteys perustuu lääketieteellisesti ennen kaikkea kahteen mekanismiin.
Ensimmäinen liittyy ientulehdukseen ja suun krooniseen tulehdukseen. Kun ikenet ovat tulehtuneet, bakteereja voi helpommin päästä verenkiertoon. Tämä voi ylläpitää matala-asteista systeemistä tulehdusta, joka kuormittaa elimistöä ja vaikuttaa myös verisuoniin.
Toinen mekanismi on vielä vakavampi. Tietyissä potilasryhmissä suun bakteerit voivat kiinnittyä sydämen rakenteisiin ja aiheuttaa infektiivisen endokardiitin eli sydämen sisäkalvon tulehduksen. Se on vakava ja pahimmillaan henkeä uhkaava tila.
Erityisen alttiita ovat potilaat, joilla on rakenteellinen sydänvika, sydämeen asennettua vierasmateriaalia kuten keinoläppä, tai elinsiirron vuoksi heikennetty immuunipuolustus.
– Tällaisilla potilailla suu ei ole vain yksi kehon alue muiden joukossa. Se voi olla merkittävä infektiolähde, jonka hallinta on osa lääketieteellistä turvallisuutta, Pätilä korostaa.
Lapsipotilailla riskit korostuvat
Moni mieltää suun terveyden ja sydänsairauksien välisen yhteyden ennen kaikkea ikääntyvien aikuisten asiaksi. Pätilän työssä yhteys näkyy kuitenkin myös kaikkein nuorimmissa potilaissa.
Synnynnäistä sydänvikaa sairastavalla lapsella sydämen rakenne voi olla poikkeava tai sydäntä on korjattu leikkauksella varhain elämässä. Tällöin elimistö voi olla herkempi verenkiertoon pääseville bakteereille kuin terveellä lapsella tai aikuisella.
Lisäksi elinsiirtopotilaiden immuunipuolustusta joudutaan hillitsemään lääkityksellä, jotta siirrettyä elintä vastaan ei muodostu hylkimisreaktiota. Samalla elimistön kyky torjua infektioita heikkenee.
– Juuri näissä potilasryhmissä suun terveydestä huolehtiminen ei ole kosmeettinen tai toissijainen asia. Se on osa riskien vähentämistä ennen toimenpiteitä ja myös niiden jälkeen, Pätilä sanoo.
Kirurgi kohtaa usein sairauden myöhäisessä vaiheessa
Kirurgin näkökulmasta yksi turhauttavimmista asioista on se, että leikkaussalissa kohdataan usein sairauden seuraus, ei sen alku.
Aikuisten puolella sydän- ja verisuonisairaudet ovat voineet kehittyä vuosikymmenten ajan. Lasten puolella rakenteelliset viat korjataan varhain, mutta silloinkin elimistö on voinut olla kuormittunut jo pitkään ennen leikkausta. Pätilän mukaan leikkaus on harvoin sairauden alkuhetki – se on se piste, jossa puuttuminen on enää välttämätöntä.
Usein taustalla ei ole yksi yksittäinen syy, vaan useiden riskitekijöiden yhdistelmä: kroonista tulehdusta, elämäntapatekijöitä ja mahdollisesti hoitamatonta suusairautta. Ongelmana on, että nämä tekijät jäävät helposti erillisiksi havainnoiksi eri puolille terveydenhuoltoa.
– Sairaus ei yleensä ilmesty äkillisesti. Se kehittyy hiljaa ajan myötä. Suun terveys on yksi niistä varhaisista signaaleista, joihin pitäisi osata tarttua nykyistä herkemmin, Pätilä sanoo.
Hyvä suunterveys on osa potilasturvallisuutta
Ennen sydänleikkausta tavoitteena on, että suussa ei ole aktiivisia tulehduksia eikä merkittävää ientulehdusta. Tämä korostuu erityisesti lasten sydänpotilailla ja elinsiirtopotilailla, joille vältettävissä oleva infektiokuorma voi aiheuttaa merkittäviä lisäriskejä.
Pätilän viesti on selkeä: hyvä suunterveys ei ole ylimääräinen lisä terveydenhoidossa, vaan osa hoidon perustaa.
Siksi hän pitää tärkeänä, että lääketiede ja hammashoito eivät toimisi erillisinä saarekkeina. Vaikka ne ovat historiallisesti kehittyneet omiksi järjestelmikseen, biologisesti ne liittyvät tiiviisti toisiinsa.
Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että hammaslääketieteessä tunnistettaisiin nykyistä paremmin myös yleisterveyteen liittyviä riskisignaaleja ja että lääkärin tekemään sydän- ja verisuonitautien riskinarvioon kuuluisi luontevana osana myös suun terveys. Erityisesti korkean riskin ryhmille tarvitaan selkeitä hoitopolkuja molempiin suuntiin.
Lapsuusajan suunterveys voi heijastua sydänterveyteen aikuisiässä
Pätilää on uran aikana yllättänyt erityisesti se, että suun bakteeritulehdukset heijastuvat sydäterveyteen tavalla, joka alkaa varhain ja kattaa koko elämänkaaren.
Yhä vahvemmin näyttää siltä, että suunterveys lapsuudessa voi heijastua sydän- ja verisuoniterveyteen myöhemmin elämässä. Ajatus on erityisen pysäyttävä lääkärille, joka operoi pieniä sydänvikaisia lapsia.
– Sydänterveyden perusta voi rakentua paljon varhemmin kuin olemme perinteisesti ajatelleet. Siksi suun terveyteen kannattaa suhtautua vakavasti jo lapsuudesta lähtien, Pätilä sanoo.
Hänen mukaansa juuri tässä piilee myös ennaltaehkäisyn mahdollisuus. Kun suun bakteeribiofilmejä ja niiden aiheuttamaa tulehduskuormaa pystytään hallitsemaan ajoissa, voidaan tukea paitsi suunterveyttä myös koko elimistön hyvinvointia.
Suun hoito on osa kokonaisterveyttä
Pätilän viesti potilaille ja perheille on yksinkertainen, mutta tärkeä: suu ei ole irrallinen osa kehoa.
Se, mitä suussa tapahtuu varhain elämässä, voi vaikuttaa terveyteen vuosien ja jopa vuosikymmenten päästä. Siksi esimerkiksi jatkuvaa ienverenvuotoa, ientulehdusta tai muita suun tulehduksen merkkejä ei pitäisi vähätellä.
Suun bakteeribiofilmien hallinta ei ole vain hampaiden hoitoa. Se on osa kokonaisterveyttä – ja joillekin potilasryhmille myös osa elintärkeää riskienhallintaa.
