Suomalaisinnovaatio parantaa suunterveyttä ja taistelee maailmanlaajuista antibioottiresistenssiä vastaan  

Suomalaisinnovaatio parantaa suunterveyttä ja taistelee maailmanlaajuista antibioottiresistenssiä vastaan  

Huhtikuun 21. päivänä Yhdistyneet kansakunnat juhlistaa maailman luovuuden ja innovaatioiden päivää. Juuri näillä keinoin syntyi myös suomalaiskeksintö Lumoral – huipputeknologiaa edustava lääkinnällinen laite, joka tehostaa päivittäistä suuhygieniaa iskemällä suun piileviinkin bakteeritulehduksiin.

Sanotaan, että luovuuteen kuuluu ihmisen kyky kehittää ja ilmaista uusia ideoita. Innovaatiotoiminta taas edellyttää luovuuden lisäksi myös kykyä toteuttaa ja panna uudet ideat tehokkaasti täytäntöön konkreettisiksi tuotteiksi tai palveluiksi. 

Lumoralin tarina alkoi vuonna 2016, kun HUS:n Uuden lastensairaalan sydänkirurgi Tommi Pätilä ja diplomi-insinööri Sakari Nikinmaa kohtasivat lastensairaalan käytävällä. Kemisti ja yrittäjä Juha Rantalan liittyessä yhteistyökuvioon mukaan tuloksena syntyi Koite Health Oy – suomalaisyhtiö, joka kehittää kuluttajille suunnattuja valolla aktivoitavia antibakteerisia ratkaisuja suusairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. 

Lumoral-laitteen kehitystyö on vaatinut laajaa yhteistyötä eri ammattiryhmien kanssa ja mukana ovat olleet muun muassa suomalaisen hammaslääketieteen suuret nimet Jukka Meurman ja Timo Sorsa.

– Lumoral-hoito pureutuu hammassairauksien juurisyihin kohdentumalla suun bakteerimassaan ja biofilmiin. Menetelmän hoidollinen teho on kliinisesti todennettu tehden siitä merkittävän. Erilaisia innovatiivisia terveysteknologisia ratkaisuja voi löytyä paljon, mutta jos niitä ei ole kliinisesti todennettu, jää niiden vaikuttavuus vähäiseksi, toteaa Sakari Nikinmaa Koite Health Oy:n toimitusjohtaja ja Lumoral-menetelmän yksi kehittäjistä.

Nikinmaa muistuttaa, että Suomessa on kautta historian hammaslääketiede ja lääketiede tehnyt tiivistä yhteistyötä. Suomi on edelläkävijä myös hammasterveyden ja yleisterveyden tunnustamisessa, kun sisätautilääkäri Yrjö Konttinen ryhtyi tutkimaan tätä yhteyttä.

– Suomessa aina nähty poikkeuksellisesti suu vahvemmin osana muuta kehoa kuin muissa maissa. Suunterveyden merkitystä on pidetty meillä aina hyvin tärkeänä ja hammaslääketieteellinen tutkimus on meillä myös ollut perinteisesti maailman huippua, Nikinmaa sanoo.

Lumoral pureutuu hammassairauksien juurisyihin

Hammassairaudet ovat 95 %:sti plakin aiheuttamia. Koska hampaat ovat ainoat uusiutumattomat pinnat ihmiskehossa, niiden pintaan pääsee kehittymään pitkäikäisiä ja monilajisia biofilmejä, joista bakteerit pääsevät kehoon syömisen ja hampaiden pesun mekaanisten voimien seurauksena.

– Suusta lähtevä ja bakteerien aiheuttama pitkäaikainen immuno-inflammatorinen ärsytys kehossa on yhteydessä jopa 200 kroonisen sairauden kanssa, erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen kanssa. Suomessa oli jo tehty merkittäviä hammaslääketieteen keksintöjä, mutta uusi ajatus hammaslääketieteen alan keksinnöksi tuli yllättävältä suunnalta, sanoo sydän- ja elinsiirtokirurgi Tommi Pätilä.

Pätilän tutkimusryhmä käytti Lumoral-laitteen kehitystyön alkuvaiheessa sydän- ja verisuonitutkimuksissa fluoresoivaa varjoainetta, jolla havaittiin olevan valoaktivaation yhteydessä antibakteerinen vaikutus.

 – Teimme alustavat antibakteeriset kokeet mikrobiologian professori Martti Vaaran kanssa ja totesimme erityisesti streptokokkilajien olevan vaikutukselle alttiita. Streptokokeilla on merkittävä rooli hampaiden pinnalla kasvavan biofilmin elinvoimaisuudessa. Toki muutkin bakteerilajit ovat vaikutukselle herkkiä. 

Valoaktivaatiossa kyseinen fluoresoiva molekyyli toimii valoherkistimenä ja siirtää fotonien tuoman energian lähellä sijaitsevalle hapelle. Kyseessä on antibakteerinen fotodynaaminen menetelmä eli aPDT.

– Aihe jäi kaivamaan mieltäni, ja pari vuotta myöhemmin leikkasin hankalaa sydäntulehdusta, joka oli suusta peräisin. Vaikka harjaaminen onkin paras mahdollinen ennaltaehkäisevä konsti, saa sillä vain 50-65 % plakista pois. Ajattelin tuolloin, että ehkä jäljelle jäävän plakin hoitamisella saataisiin tilanne kohenemaan, Pätilä sanoo. 

Antibakteerista PDT-hoitoa hyödynnetään laajasti nykylääketieteessä ei-toivottujen solujen tai mikro-organismien poistamiseen kehosta. Sen yleisiä käyttöaiheita tänä päivänä ovat esimerkiksi pinnallisten pahanlaatuisten ihokasvainten ja niiden esiasteiden hoito, aknen ja kroonisten ihotulehdusten rauhoittaminen sekä vaikeiden ientulehdusten, parodontiitin sekä peri-implantiitin, lisähoito mekaanisen puhdistuksen tukena.

Vaihtoehtoisia antibakteerisia hoitoja etsitäänkin nyt aktiivisesti myös hammaslääketieteessä. Sen sijaan, että jo syntynyttä tulehdusta hoidettaisiin antibioottilääkityksellä, pyritäänkin tulehdus ehkäisemään ennalta yhdistämällä tavanomainen hoito antimikrobiseen fotodynaamiseen hoitoon.

– Tampereen yliopiston lääketieteellisen ja terveysteknologian tiedekunnan (MET) tutkimusryhmässä pyritään selvittämään antibakteerisen PDT-hoidon vaikutusta parodontiitti- ja punajäkäläpotilaiden hoidon tehostamisessa satunnaistetuin koeasetelmin – kertoo suun terveydenhuollon professori Anna Maria Heikkinen.

Myös suunterveyttä edistävä aPDT-hoito perustuu valoherkistimen tuottamaan reaktiiviseen happeen, joka tappaa suun haitallisia bakteereita. Se pystyy bakteerien muodostamaan biofilmiin hampaiden pinnalla. Omat valkosolumme käyttävät samaa menetelmää tuhotessaan elimistöön päätyneitä taudinaiheuttajia.

Ratkaisu antibioottiresistenssin uhkaan?

Pätilän mukaan aPDT on esimerkki luonnollisesta ilmiöstä, jota voidaan käyttää taistelussa antibioottiresistenssin (ABR) maailmanlaajuista laajenemista vastaan. 

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan mikrobilääkeresistenssi on yksi suurimmista uhkista terveydenhoidolle maailmanlaajuisesti. Sen odotetaan aiheuttavan vuosittain kymmenen miljoonaa kuolemantapausta vuoteen 2050 mennessä, ellei toimia mikrobilääkityksen käytön vähentämiseksi toteuteta.

ABR lisääntyy, kun bakteerien, virusten, sienten ja loisten aiheuttamien infektioiden hoitoon määrätyt lääkkeet muuttuvat tehottomiksi. Tämä johtuu pääosin siitä, että mikrobilääkkeitä käytetään liiallisesti tai väärin. WHO:n mukaan esimerkiksi yli puolet sairaalapotilaille vakavia yleisinfektioita aiheuttavista Klebsiella pneumoniae- ja Acinetobacter-bakteereista on jo nyt resistenttejä ensimmäisen linjan antibiooteille. 

Antibioottiresistenssi on myös hammaslääkäreiden erityinen huolenaihe, koska antibiootit ovat lääkeryhmä, jota hammaslääkärit määräävät eniten. Hammaslääkärit määräävät noin 10 prosenttia antibioottiresepteistä, maasta riippuen. Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että monet näistä lääkemääräyksistä olivat tarpeettomia.

WHO on varoittanut, että jos koordinoituja maailmanlaajuisia toimenpiteitä ei toteuteta nopeasti, maailma ajautuu pian antibioottien jälkeiseen aikakauteen, jossa tavallisista infektioista tulee hengenvaarallisia. Vaihtoehtoisia antibakteerisia hoitoja etsitäänkin nyt aktiivisesti myös hammaslääketieteessä. Sen sijaan, että jo syntynyttä tulehdusta hoidettaisiin antibioottilääkityksellä, pyritäänkin tulehdus ehkäisemään ennalta yhdistämällä tavanomainen hoito antimikrobiseen fotodynaamiseen hoitoon.

Sakari Nikinmaa muistuttaa, että uudet kustannustehokkaat innovaatiot terveydenhuoltoon ovat erittäin tarpeellisia meillä ja maailmalla. Ne auttavat myös silloin, kun yhteiskunta muuttuu. Esimerkiksi, kun väestö vanhenee, on keksittävä uusia kustannustehokkaita tapoja, joilla ennaltaehkäistään ja hoidetaan sairauksia. 

 – Tässä ovat uudet lääketieteelliset innovaatiot ja teknologiat, kuten Lumoral, hyvin keskeisessä roolissa. Ne auttavat parantamaan ennaltaehkäisevän hoidon vaikutusta ja sairaanhoidon tuloksia. Uskomme, että Lumoral-menetelmällä tulee olemaan keskeinen rooli antibioottien käytön vähentämisessä globaalisti.

Haluatko kuulla lisää suunterveyteen liittyviä uutisia jatkossa?

Lumoral-asiantuntijaklinikat ja jälleenmyyjät

Lumoral-hoidolla on jo tuhansia tyytyväisiä käyttäjiä. Ota yhteyttä ja liity alati laajenevaan asiantuntijaklinikoiden ja jälleenmyyjien verkostoomme.