Raikas hengitys on avain yleiseen hyvinvointiin

Ystävänpäivä lähestyy – juhlapäivä, joka symboloi rakkautta ja ystävyyttä. Siksi on sopiva hetki tarkastella raikkaan hengityksen merkitystä ihmissuhteissa. Hyvä suuhygienia ei rajoitu pelkästään hymyyn; sillä voi olla merkittävä vaikutus vuorovaikutustilanteisiin, myös työpaikalla.

Jokainen kärsii satunnaisesta pahanhajuisesta hengityksestä eli halitoosista. Tähän tilaan voi olla useita syitä. Juurisyyn tunteminen ja ymmärtäminen on tärkeää ongelman hoitamiseksi ja ehkäisemiseksi. (1,2)

Halitoosi johtuu useimmissa tapauksissa tietyistä suussa olevista bakteereista, kuten streptokokeista, joita esiintyy myös erilaisissa kehon infektioissa. Suussa olevat bakteerit, erityisesti ientulehdukseen ja parodontiittiin liittyvät bakteerit, voivat tuottaa suussa ikävälle tuoksuvia yhdisteitä – haihtuvia rikkivety-yhdisteitä (VSC). Ne johtavat pahanhajuiseen hengitykseen ja voivat myös olla merkki ientulehduksen puhkeamisesta. Näitä yhdisteitä muodostuu suun bakteerien hajottaessa ruoantähteitä, erityisesti proteiineja, ja muita orgaanisia aineita. (3)

Tietyt ruoat, kuten valkosipuli, sipuli ja mausteet, voivat myös aiheuttaa pahanhajuista hengitystä. Näiden ruokien välttäminen voi olla yksinkertainen tapa pitää hengityksesi raikkaana. Muista kuitenkin, että jatkuva pahanhajuinen hengitys saattaa olla merkki piilevistä terveysongelmista. Esimerkiksi diabeteksen tiedetään aiheuttavan asetonin hajun hengityksessä. Joten, jos pahanhajuinen hengitys jatkuu huolimatta toimenpiteistä, joita on toteutettu ongelman ratkaisemiseksi, on tärkeää ottaa yhteyttä lääkäriin. (4)

Raikas hengitys vahvistaa itseluottamusta

Useat tutkimukset osoittavat, että pahanhajuinen hengitys voi olla suurempi ongelma hyvinvoinnille kuin yleisesti ymmärretään. Pahanhajuinen hengitys voi aiheuttaa sosiaalisia hankaluuksia ja vaikuttaa henkilökohtaisiin suhteisiin, koska ihmiset saattavat epäröidä osallistua läheisiin keskusteluihin. Suuhygienian parantaminen ja säännölliset hammaslääkärikäynnit voivat auttaa hallitsemaan ja lieventämään pahanhajuisen hengityksen sosiaalista vaikutusta. (5, 6)

Raikas hengitys ei ole tärkeää vain erityistilanteissa, kuten ystävänpäivänä, vaan jokapäiväisissä kohtaamisissa kaikissa sosiaalisissa ympäristöissä. Hyvä suuhygienia ja hengityksen raikkaus edistävät positiivisen ensivaikutelman luomista ja vaikuttaa myös ammatilliseen etenemiseen.

Ystävänpäivä on nurkan takana. Lue hammaslääkäri Pirta Liljekvistin vinkit raikkaan hengityksen saavuttamiseksi:

Säännöllinen suuhygienia:

Hampaita tulisi harjata kahdesti päivässä ja hammasvälit tulisi puhdistaa kerran päivässä ruoanjäämistä ja plakista, jotka voivat aiheuttaa pahanhajuista hengitystä.

Vinkki: Käytä kielenpuhdistajaa tai hammasharjaa puhdistaaksesi kielen säännöllisesti. Kieli voi kätkeä bakteereja, jotka aiheuttavat pahanhajuista hengitystä. En itse suosittele kielen puhdistamista.

– Pahanhajuinen hengitys voi viestiä muille, että henkilökohtaisessa hygieniassa olisi toivomisen varaa. Huoliteltu ulkoinen olemus ei pelasta tilannetta, jos hengityksen haju on tunkkainen, toteaa Pirta Liljekvist.

– Itse voi olla vaikea huomata, jos oma henki haisee. Hammaslankatesti kertoo armotta, miten muut sinun hengityksesi kokevat, Liljekvist jatkaa.

Pysy nesteytettynä:

Vettä tulisi nauttia riittävästi pitkin päivää, jotta suu pysyy kosteana. Kuiva suu voi johtaa pahanhajuiseen hengitykseen.

Vinkki: Ilman sylkeä hampaiden reikiintyminen ja ientulehdus ovat todennäköisempiä. Jos sinulla on kuiva suu, sinun on oltava erityisen tarkka noudattaaksesi hyvää suuhygieniaa.

Terveellinen ravinto:

Jotkut ruuat aiheuttavat ohimenevästi hengitykseen pahaa hajua. Esimerkiksi muuten terveelliset sipuli ja valkosipuli voivat tuoksahtaa hengitysilmassa vielä seuraavana päivänäkin. Jos haluat että hengityksesi tuoksuu raikkaalta, vältä niitä. Hedelmät ja juurekset ovat hyviä välipaloja, kunhan muistat pitää aina tauon ruokailujen välillä. Napostelu ja liian lyhyet tauot ruokailukertojen välissä ovat hampaille haitallista.

Xylitolituotteiden käyttö:

Vinkki: Purukumin pureskelu stimuloi syljen tuotantoa, mikä auttaa neutraloimaan hajuja ja pitämään hengityksen raikkaana.

Lopeta tupakointi: 

Tupakointi ei ainoastaan ​​aiheuta pahanhajuista hengitystä vaan myös lisää monien sairauksien riskiä. Tupakan sisältämä nikotiini peittää helposti alleen ientulehduksen oireet. Tupakoinnin lopettaminen voi parantaa suun yleistä terveyttä.

Rajoita alkoholin käyttöä:

Alkoholi voi aiheuttaa suun kuivumista, mikä aiheuttaa pahanhajuista hengitystä. Rajoita alkoholin käyttöä ylläpitääksesi syljen tuotantoa. Myös monissa suuvesissä on alkoholia. Kannattaa valita alkoholiton suuvesi, jos sellaista haluaa käyttää.

Säännölliset hammaslääkärikäynnit:

Vinkki: Aikatauluta säännölliset hammaslääkärikäynnit mahdollisten hammasongelmien varhaiseksi havaitsemiseksi.

– Juurisyyn etsiminen pahanhajuiseen hengitykseen lähtee hammaslääkärin vastaanotolta. Kuitenkin oma päivittäinen toiminta arjessa on ratkaisevaa. Ei kannata antaa pahanhajuisen hengityksen muodostua sosiaaliseksi ongelmaksi, sillä keinoja sen hoitamiseksi löytyy, Liljekvist vinkkaa.

Lumoral raikastaa hengityksen

Lumoral on antibakteerinen ja valoaktivoitava suunhoidon menetelmä, jonka ovat kehittäneet suomalaiset tutkijat ja joka on tarkoitettu käytettäväksi säännöllisen hampaiden harjauksen lisänä. Laite soveltuu kaikille, mutta se on erityisen hyödyllinen henkilöille, joilla on haasteita suunterveyden kanssa. Lumoral-käsittely myös raikastaa hengitystä. Lumoralin antimikrobinen vaikutus kohdistuu suussa tulehdusta aiheuttaviin bakteereihin, mutta se ei vaikuta muihin suun limakalvon bakteereihin. (7)

Lumoral hidastaa plakin muodostumista ja vähentää merkittävästi niiden bakteerien määrää, jotka aiheuttavat parodontiittia. Vaikka pahanhajuinen hengitys voi johtua monista syistä, suuhygienian parantaminen on hyvä ensimmäinen askel. Laadukkaan sähköhammasharjan hankkiminen on helppo tapa parantaa suun terveyttä. Lumoral-käsittelyn lisääminen päivittäiseen suuhygieniarutiiniin lisää suun puhdistuksen tehokkuutta ja auttaa myös silloin, kun perinteiset suuhygieniamenetelmät eivät riitä (7).

Suuvesien käyttö on yleinen tapa yrittää hallita pahanhajuista hengitystä, mutta ongelma antibakteerisilla suuvesillä on se, että ne tuhoavat paitsi haitalliset bakteerit myös suun terveyttä edistävän mikrobiston. Monet suuvedet sisältävät myös alkoholia, ja tämä on yhdistetty jopa suusyövän kehittymiseen tieteellisissä tutkimuksissa (8). On myös tärkeää huomata, että antibakteeristen suuvesien, kuten klooriheksidiinin, pitkäaikainen käyttö voi vaikuttaa haitalisesti makuaistiin ja aiheuttaa hampaiden värjäytymistä.

Lumoral-hoito eroaa suuvesistä siinä, ettei se sisällä alkoholia ja kohdistuu plakkiin.

Lumoralin antibakteerinen vaikutus on osoitettu olevan voimakkaampi kuin suuvesien, mutta koska se on kohdennettua, se ei häiritse suun mikrobiomin monimuotoisuutta. Koska bakteerit eivät voi kehittää vastustuskykyä Lumoral-hoidolle, se sopii hyvin säännölliseen käyttöön.

– Lumoral auttaa pitämään suun haitalliset bakteerit aisoissa. Hammaslääkärinä olen ilokseni pistänyt vastaanotollani merkille, että Lumoralia säännöllisesti käyttävillä on vähemmän ientulehdusta ja aktiivista parodontiittia, kuin niillä, jotka eivät sitä käytä, korostaa Pirta Liljekvist.

Lähteitä

1.       Krespi YP, Shrime MG, Kacker A. The relationship between oral malodor and volatile sulfur compound-producing bacteria. Otolaryngol Head Neck Surg. 2006 Nov;135(5):671-6. doi: 10.1016/j.otohns.2005.09.036. PMID: 17071291.
2.       Newman T. Everything you need to know about bad breath.https://www.medicalnewstoday.com/articles/166636
3.       Medical Journal Duodecim, 26.1.2022, Osmo Saarelma, Specialist in General Medicine, Bad breath (halitosis)
4.       González-Moles MÁ, Ramos-García P. State of Evidence on Oral Health Problems in Diabetic Patients: A Critical Review of the Literature. J Clin Med. 2021 Nov 18;10(22):5383. doi: 10.3390/jcm10225383. PMID: 34830663; PMCID: PMC8618619.
5.       Veeresha KL, Bansal M, Bansal V. Halitosis: A frequently ignored social condition. J Int Soc Prev Community Dent. 2011 Jan;1(1):9-13. doi: 10.4103/2231-0762.86374. PMID: 24478947; PMCID: PMC3894075.
6.       Wu, J., Cannon, R.D., Ji, P., Farella, M., Mei, L. (2020) Halitosis: prevalence, risk factors, sources, measurement and treatment – a review of the literature. Australian Dental Journal https://doi.org/10.1111/adj.12725
7.       Pakarinen, S.; Saarela, R.K.T.; Välimaa, H.; Heikkinen, A.M.; Kankuri, E.; Noponen, M.; Alapulli, H.; Tervahartiala, T.; Räisänen, I.T.; Sorsa, T.; Pätilä, T. Home-Applied Dual-Light Photodynamic Therapy in the Treatment of Stable Chronic Periodontitis (HOPE-CP)-Three-Month Interim Results. Dent. J. 2022, 10, 206. https://doi.org/10.3390/dj10110206
8.       Boffetta P, Hayes RB, Sartori S, et al. Mouthwash use and cancer of the head and neck: a pooled analysis from the International Head and Neck Cancer Epidemiology Consortium. Eur J Cancer Prev 2015; [Epub ahead of print] PubMed PMID: 26275006; PubMed Central PMCID: PMC4752930.