Pahanhajuinen hengitys, eli halitoosi, on kiusallinen mutta hoidettavissa oleva vaiva, joka voi vaikuttaa sosiaalisiin tilanteisiin ja itsetuntoon, mikäli sen perimmäisiin syihin ei pureuduta nopeasti ongelman ratkomiseksi. Erikoishammaslääkäri Pekka Kallio avaa blogiartikkelissaan halitoosin taustoja ja sen hoitomahdollisuuksia.
Halitoosilla tarkoitetaan pahanhajuista hengitystä, joka voi johtua useista eri syistä. Se voi olla jatkuvaa tai tilapäistä, ja se voi vaikuttaa ihmisiin eri tavoin, Kallio kuvailee.
– Halitoosi voi olla monimutkainen ongelma, joka vaatii perusteellista selvitystä ja yksilöllistä hoitoa. Oikean syyn löytäminen ja hoito ovat avainasemassa pahanhajuisen hengityksen torjumisessa.
Halitoosin aiheuttajat voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: suun sisäisiin ja suun ulkoisiin tekijöihin. Kallion mukaan on hyvä muistaa, että joskus halitoosi voi olla jopa pelkästään subjektiivinen eli itse koettu oire. Toisaalta tilanne voi olla myös päinvastainen, jolloin muut läheiset kärsivät halitoosista, mutta henkilö, jolla halitoosi on vaivana, ei itse koe ongelmaa.
Mahdolliset syyt halitoosiin
Pahanhajuisen hengityksen suun sisäisiä syitä ovat muun muassa:
Huono suuhygienia: Huono suuhygienia on yleisin syy halitoosiin. Kun hampaita ei harjata ja hammasvälit eivät saa tarpeeksi huomiota, bakteerit alkavat kasvaa suussa ja tuottaa pahaa hajua.
Iensairaudet: Tulehtuneet ikenet, kuten ientulehdus ja parodontiitti, voivat aiheuttaa pahaa hajua suuhun. Nämä sairaudet johtuvat bakteereista, jotka kertyvät ikenien rajaan ja ientaskuihin.
Kieleen kertynyt plakki: Kielen pinnalle kertyvä plakki on merkittävä pahanhajuisen hengityksen aiheuttaja. Tämä plakki sisältää bakteereita, jotka tuottavat rikkivetykaasuja.
Suun ulkopuolisia syitä ovat puolestaan:
Ruokavalio: Tietyt ruoat, kuten sipuli, valkosipuli ja mausteinen ruoka, voivat aiheuttaa väliaikaista halitoosia. Näiden ruokien hajoamistuotteet pääsevät verenkiertoon ja lopulta keuhkoihin, mistä ne poistuvat hengityksen mukana.
Yleisterveys: Tietyt sairaudet, kuten närästys/refluksitauti, diabetes ja munuaissairaudet, voivat aiheuttaa halitoosia. Närästys voi esimerkiksi tuoda mahahappoja ja -kaasuja ruokatorven kautta suuhun.
Kuiva suu: Syljen erityksen väheneminen voi johtaa halitoosiin, koska sylki auttaa huuhtelemaan bakteereita ja ruoan jäämiä pois suusta. Kuivan suun ongelma voi johtua tiettyjen lääkkeiden käytöstä, suu auki hengittämisestä ja uniapneasta.
Suuhygienian merkitys halitoosin ehkäisemisessä
Kallio korostaa, että hyvä suuhygienia on avainasemassa halitoosin ehkäisemisessä. Huono suuhygienia puolestaan johtaa bakteerien kertymiseen ja siten pahanhajuiseen hengitykseen.
– Halitoosin hoidossa on tärkeää tarttua ongelman aiheuttajaan, Kallio sanoo. Esimerkiksi tulehtuneet ikenet voivat olla merkittävä halitoosin aiheuttaja. Myös tietyt sairaudet, kuten närästys/refluksitauti, voivat aiheuttaa halitoosia. Kallio korostaa, että tämän toteaminen hammaslääkärin vastaanotolla on tärkeää.
Kuiva suu on toinen yleinen halitoosin aiheuttaja. Esimerkiksi tietyt lääkkeet, suu auki hengittäminen ja uniapnea ovat riskitekijöitä kuivalle suulle. Kallion mukaan kuiva suu johtaa usein sitkeän plakin kertymiseen kieleen ja hampaisiin, mikä aiheuttaa sekä pahanhajuista hengitystä että hampaiden reikiintymistä.
Sylki suojaa hampaita reikiintymiseltä, ja jos sylkeä ei ole tarpeeksi, hampaat voivat reikiintyä helposti. Kun ikenien puolustuskyky heikkenee esimerkiksi hormonimuutosten myötä, vähäinenkin bakteeriplakkimäärä aiheuttaa helposti ientulehduksen.
– Halitoosin hoito on aina syyperäistä. Tartutaan ongelman aiheuttajaan, jos se todetaan, Kallio neuvoo.
Erikoishammaslääkäri suosittelee Lumoral-hoitoa kuivan suun aiheuttamien ongelmien ehkäisyyn ja hoitoon.
– Lumoral hajoittaa sitkeän plakin, jolloin harjauksen teho paranee. Se auttaa myös, jos halitoosin taustalla on iensairaus.
