1970-luvun Suomi eli urheilun kultakautta. Televisio toi kisat olohuoneisiin, ja koko kansa pysähtyi seuraamaan, kuinka Lasse Virén nousi Münchenin ja Montrealin olympialaisten sankariksi. Juoksijasta tuli osa kansallista identiteettiä: nuori mies Myrskylästä juoksi itsensä maailman huipulle.
Ironman AG-urheilija ja Lumoralin markkinointijohtaja Pekka Ruuska sai tilaisuuden istua alas Virénin kanssa ja käydä läpi valokuvia uran varrelta.
Legendaarinen nousu Münchenissä
Valokuvien äärellä muistot heräsivät eloon. Münchenin 10 000 metrin finaali oli jännittävä ja täynnä dramatiikkaa: kaatuminen, nousu, maailmanennätys ja kultamitali. Virén käy läpi vaiherikkaan kisan tärkeimpiä sekunteja.
“Mä muistan sen, kun mä olin nurmikon pinnassa… ja mulla oli muistikuva että lähden rataa väärään suuntaan, ja yleisö rupesi vinkkaamaan, että hei, väärä suunta…”
Kuvaavaa on, että kaaduttuaankin Virén ehti huolestua kanssajuoksijastaan ja toivoa, ettei toinen loukkaantuisi törmäyksessä. Tuossa välähdyksessä on koko Virénin ura pähkinänkuoressa: nopea tilanteenlukutaito, ja kyky muuttaa kaaos voimavaraksi. Virén nousi lopulta nurmelta kärkeen johtamaan keulajoukon tahtia. Loppu on historiaa: 10 000 metrin maailmanennätys ajalla 27.38,4. 
Nurmikon pinnassa Virén muistaa toivoneensa, ettei häneen kompastuva kilpakumppani loukkaantuisi.
Piikkarin kannat kuntoon käsityönä
Montrealissa kulissien takana tehtiin viimeistelyjä pieteetillä. Virén kertoo, että piikkarin kannasta hiottiin millimetrejä sääntöjen raameissa: “Juoksin ensimmäisen välierän pikkuisen korkeammalla kannalla. Se suutari Montrealissa sitten laittoi sen kengän oikein. Se otti pari milliä sieltä pois.”
Nykyisin puhumme juoksukengän “dropista” ja supershoes‑teknologiasta, Montrealissa sama ajattelu toteutettiin käsityönä.
Ikoninen piikkarikuva
Montrealin olympialaisten ikoninen kuva Virénistä maalissa piikkarit käsissään on jäänyt historiankirjoihin. Vuosien ajan se herätti spekulaatiota mainostempusta. Oliko kyseessä etukäteen suunniteltu tempaus? Virén paljastaa, että totuus oli arkisempi: jalka turposi kivuliaasti, ja kengät oli pakko riisua heti maalin jälkeen. Hetkestä syntyi sattumalta yksi urheiluhistorian tunnetuimmista kuvista.
Kun kaikki muu unohtui
Olympiakisat olivat koko kansan yhteinen kokemus; televisiot välittivät juoksut kaikkiin koteihin ja Suomi eli mukana jokaisessa askeleessa. Virén itse kuvaa kisojen tunnelmaa yksinkertaisesti: “Kisat olivat oma maailmansa, ja silloin kaikki muu unohtui.”
Samaan aikaan yleisön ja median paine olivat jatkuvasti läsnä. Montrealin jälkeen Myrskylässä järjestetyt vastaanottotilaisuudet keräsivät väkeä sankaria juhlimaan, ja toivat mukanaan myös uuden oppitunnin. Kaikkeen ei voi sanoa kyllä, ja pieni lepo tai oikea ajoitus voivat ratkaista uran kannalta tärkeän hetken.
Valmentajan rooli
Koko uran taustalla oli vuosien työ ja tarkasti suunnitellut harjoitusohjelmat. Valmentaja Rolf Haikkolan rooli piirtyy esiin merkittävänä. Virén kertoo kurinalaisesta yhteistyöstä huippukunnon ajastamiseksi arvokisoihin: “Koko kesä ennen kilpailukautta piti suunnitella, miten ja missä kisoissa juostaan. Luottamus valmentajaan oli kaiken perusta.”
Kisatilanteessa kaikki ylimääräinen kuitenkin jäi taka-alalle ja jäljelle jäi vain rata, kilpailu ja oma suoritus.
Suunterveys huippu-urheilussa voi olla näkymätön este
Virénin tarinat piikkareiden tarkasta säädöstä konkretisoivat, miten pienet yksityiskohdat voivat ratkaista mestaruuden. Sama pätee urheilijan suunterveyteen. Lumoralin markkinointijohtaja ja Ironman AG-urheilija Pekka Ruuska tiivistää:
“Lassen muistot osoittavat, että huippu-urheilussa pienet erot ratkaisevat. Parempi suunterveys parantaa urheilijan suorituskykyä. On sääli, että moni huippu optimoi lähes kaiken, mutta suu saattaakin jäädä hoitamatta.”
Tutkimukset tukevat tätä ajatusta: jopa 7 kymmenestä urheilijasta, joilla esiintyy useampia vammoja, kärsii todellisuudessa parodontiitista (iensairaudesta). Jos ei löydy selittävää lääketieteellistä syytä loukkaantumisille, on tärkeää tutkia myös suun terveys – piilevät infektiot, tulehtuneet viisaudenhampaat ja hoitamattomat reiät voivat heikentää palautumista ja suorituskykyä (Sports Injury Lab; PMC article).
Huono suunterveys voi nostaa kehon tulehdustilaa ja heikentää hapenottokykyä. Kestävyysurheilijalle yksikin piilevä tulehdus voi viedä huippuvireeltä terän juuri ratkaisevalla hetkellä. Toisaalta hyvä suuhygienia ja onnistunut hampaiden hoito voivat olla näkymätön etu, joka tukee koko harjoittelua ja palautumista.
Näkymätön yksityiskohta, joka voi ratkaista kaiken
Historiallinen voitto muistuttaa meitä siitä, että menestys syntyy huolellisuudesta ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Lasse Virénin voittojen taustalla oli valmentajan tarkkuus, välineiden hienosäätö ja urheilijan keskittyminen. Nykyurheilijoille ja kaikille aktiiviliikkujille opetus on sama: pienet yksityiskohdat, kuten suunterveys, voivat ratkaista sen, meneekö suoritus huippuhetkeksi vai jääkö mahdollisuus käyttämättä.
Suunterveydessä Lasse Virén luottaa Lumoraliin. Lue lisää: Lumoral
Lähteet:
Pakarinen, S.; Saarela, R.K.T.; Välimaa, H.; Heikkinen, A.M.; Kankuri, E.; Noponen, M.; Alapulli, H.; Tervahartiala, T.; Räisänen, I.T.; Sorsa, T.; et al. Home-Applied Dual-Light Photodynamic Therapy in the Treatment of Stable Chronic Periodontitis (HOPE-CP)—Three-Month Interim Results. Dent. J. 2022, 10, 206. https://doi.org/10.3390/dj10110206
Merle CL, Wuestenfeld JC, Fenkse F, Wolfarth B, Haak R, Schmalz G, Ziebolz D. The Significance of Oral Inflammation in Elite Sports: A Narrative Review. Sports Med Int Open. 2022 Dec 25;6(2):E69-E79. doi: 10.1055/a-1964-8538. PMID: 36643596; PMCID: PMC9839431.
Vougiouklakis, G. et al. Dental data of the Athens 2004 Olympic and Paralympic Games. Int. J. Sports Med. 29, 927–933 (2008).
