Nuorten parodontiitti on uhka aikuisiän yleisterveydelle: moderneilla diagnoosi- ja hoitomenetelmillä ennaltaehkäistään ja hoidetaan vakavia iensairauksia

Parodontiitti eli ientulehdus on kansansairaudeksi luokiteltava tauti, jota yli puolet suomalaisista sairastaa – usein jopa ilman oireita. Sairauden riskitekijöitä on tutkittu maailmanlaajuisesti paljon, mutta pääasiassa painottuen aikuisväestöön. Nyt ensimmäistä kertaa suomalaistutkimuksessa on saatu rohkaisevia tuloksia nuorten parodontiitin riskipotilaiden tunnistamisessa pikadiagnostiikan keinoin.

Nuorten alkavaa parodontiittia on arvioitu esiintyvän Suomessa noin 10 %:lla, mutta alttius sille säilyy läpi elämän. Sairauden ilmaantuvuus lisääntyy merkittävästi ikävuosien 20–40 välillä. 

– Siksi riskipotilaiden tunnistaminen olisi tapahduttava hyvissä ajoin alle parikymppisenä, eli siinä vaiheessa, kun kyseiseen hampaiston kiinnityskudossairauden käynnistymiseen ja sen etenemiseen vielä voidaan vaikuttaa, muotoilee huhtikuussa Helsingin yliopistosta aiheesta väitellyt HLL, DI, Ismo T. Räisänen.

Räisänen on ollut mukana suomalaisessa tutkimusryhmässä, jossa on jo vuosia aktiivisesti etsitty keinoja vakavan iensairauden, parodontiitin, nujertamiseksi modernien diagnoosi- ja hoitomenetelmien avulla. 

Merkittävänä tutkimuskohteena on ollut Helsingin yliopiston suu- ja leukasairauksien yksikön professori Timo Sorsan kehittämä niin sanottu aktiivisen matriksin metalloproteinaasi-8 (aMMP-8) immunologinen pikatesti. Sen avulla voidaan havaita, onko henkilön ientaskuissa meneillään parodontiitin hajoamisprosessi jo ennen kuin se on edes mahdollista nähdä silmämääräisesti. 

Myös antibakteerisen fotodynaamisen terapian (aPDT) vaikutusta iensairauksien ehkäisyssä ja hoidossa on tutkittu paljon ja saatu myös runsaasti positiivista kliinistä näyttöä. aPDT-hoitoon perustuva Lumoral-menetelmä hidastaa plakin muodostumista ja vähentää merkittävästi parodontiittia aiheuttavien bakteerien määrää suussa. Esimerkiksi ikääntyvät ihmiset soveltuvat erityisen hyvin tuotteen käyttäjäprofiiliin, koska tässä ikäryhmässä suun itsehoidon merkitys korostuu.  

Räisäsen tuore väistökirjatyö Risk factors and active matrix metalloproteinase-8 (aMMP-8) diagnostics for initial periodontitis in adolescents antaa lisävahvistusta aMMP-8-tuolinvierustestidiagnostiikan hyödystä nuorten alkavan parodontiitin tunnistamiseksi. Tutkimuksessa havaittiin muun muassa se, että vaikka sylki ja suuhuuhde ovat molemmat hyödyllisiä aMMP-8-analytiikassa, niin suuhuuhde näyttäisi olevan astetta tarkempi kuin sylki.

– Huomionarvoista on se, että aMMP-8-tuolinvierustesti on nimenomaisesti suuhuuhdetesti eikä sylkitesti, Räisänen korostaa.

aMMP-8-testiä voidaan käyttää apuna arvioimaan hampaiden kiinnityskudostuhon alkamisen ja etenemisen riskiä. Räisäsen mukaan ammattilaisen antaman parodontiittihoidon tehoa voidaan myös valvoa aMMP-8-testin avulla. 

– Testi nostaisi esiin uudella tavalla parodontiitin riskipotilaita. Parhaassa tapauksessa se antaisi mahdollisuuden aloittaa ennaltaehkäisytoimet ja varhaishoito jo ennen kuin yleisterveydenkin kannalta haitallinen parodontiitti ja siihen yhdistyviä ientaskuja on päässyt muodostumaan, Räisänen sanoo.

– Väitöskirjan tulosten perusteella näkisin hyödyllisenä, että aMMP-8-testi tehtäisiin jokaiselle nuorelle ainakin kerran ennen 20 ikävuotta varsinkin, jos nuorella on muitakin alkavan parodontiitin riskitekijöitä. Jatkotutkimukset antaisivat tarkempaa lisätietoa, kuinka aMMP-8-testi kannattaisi kohdentaa ja ajoittaa.

Testitulos minuuteissa

MMP-8 on pääasiassa ihmisen yleisimpien valkosolujen eli neutrofiilien tuottama entsyymi, joka on avainasemassa elimistön tulehdusprosesseissa kuten parodontiitissa. Parodontiittipotilailla tulehdusprosessi ja -vaste elimistölle haitallisia bakteereja vastaan on aikaansaanut liian suuren MMP-8-entsyymin aktivaation haitalliseksi ja ienkudoksen kollageenisäikeitä tuhoavaksi aktiiviseksi MMP-8:ksi (aMMP-8) ^(1,2).

Käyttämällä aMMP-8-pikatestiä voidaan mitata ja arvioida viidessä minuutissa parodontiitin aktiivisen kiinnityskudoskadon ja sen etenemisen riski suoraan hammaslääkärivastaanoton hoitotuolissa ei-invasiivisesti eli kajoamatta tutkimuksellisesti kudoksiin. 

 – Testi täydentää parodontiitin ja peri-implantiitin diagnostiikkaa, hoitotuloksen seurantaa sekä ylläpitohoitoa. Samalla se mahdollistaa vakavan iensairauden puhkeamisen riskissä olevien nuorten varhaisen ohjaamisen jatkotutkimuksiin ja -hoitoon, Räisänen kuvailee.

 Parodontiitin alkavia merkkejä ovat esimerkiksi punoittavat ikenet, ienverenvuoto ja pahanhajuinen hengitys. Bakteeriplakin päästessä ikenen ja hampaan väliin alkaa ien vähitellen irrota hampaasta ja muodostuu syventynyt ientasku, joka voi ulottua koko hampaan ympäri aiheuttaen lisää ongelmia keräten muun muassa lisää bakteereja. Parodontiittia sairastavalla hammasta luuhun kiinnittävät säikeet tuhoutuvat, ja pikkuhiljaa tulehdus alkaa tuhota laajemmin hampaiden kiinnityskudoksia ja lopulta myös leukaluuta.

Kerran ilmaannuttuaan parodontiitti on ”sitkeä” seuralainen, joka etenee, ellei sitä hoideta huolellisesti.

Iensairauden hoidon kulmakivi on hyvä suuhygienia, joka vaatii ammattilaisen apua, sillä hammaskiveksi kovettunut suun biofilmi tulee poistattaa ensin hampaiden pinnalta ja ientaskuista. Tämän jälkeen hampaiden puhtaanapito huolellisen suuhygien keinoin estää uuden hammaskiven muodostumisen ientaskuun. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan yhä useampi harjaa Suomessa hampaansa vähintään kaksi kertaa päivässä. Silti omahoidossa on edelleen myös puutteita. Vaikka hampaiden ja hammasvälien harjaaminen ja on tehokas tapa puhdistaa hampaat, tutkimukset osoittavat harjauksen jättävän jopa puolet plakista hampaan pintaan ⁽³⁾.

Huolellinen ennaltaehkäisy maksaa itsensä takaisin

Räisänen korostaa, että parodontiitin ennaltaehkäisy ja ajoissa aloitettu hoito ovat terveydellisesti ja taloudellisesti tärkeitä niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta. 

– Parodontiitin ja erityisesti vaikea-asteisen parodontiitin hoito on kallista ja sitoo paljon hoitoresursseja. Lisäksi on hyvä tiedostaa, että parodontiitin haitallinen vaikutus ei rajoitu suuhun ja hampaisiin. Sillä on yhteys useisiin perussairauksiin kuten diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin, erilaisiin syöpäsairauksiin sekä COVID-19:n komplikaatioihin.

Parodontiitti on muuta väestöä yleisempi esimerkiksi nivelreumaa sekä diabetestä sairastavilla henkilöillä. Parodontiitilla on yhteys myös vakaviin sydäntapahtumiin. Tutkimuksen mukaan ensimmäinen sydänkohtaus tulee 30 % useammin parodontiittia sairastavalle kuin samanikäiselle terveelle ⁽⁴⁾.

– Suunsairauksien ennalta ehkäisyyn kannattaisi nyt alkaa panostaa, kun resurssit muutoinkin ovat tiukassa. Parodontiitin varhainen havaitseminen ja hoito on kustannustehokasta kaikissa ikäluokissa. Hyvä suun terveys on osa kokonaisterveyttä ja parantaa potilaan elämänlaatua, toteaa Anna Maria Heikkinen, Tampereen yliopiston kliinisen hammashoidon professori, kliinisen parodontologian dosentti, terveydenhuollon ja kliinisen hammashoidon EHL.

Heikkisen mukaan tunnistamalla parodontiitin riskissä olevat nuoret voidaan vähentää yli- ja alihoitoa. Yksilölliset riskitekijät tulisi huomioida ja laatia jokaiselle tämän perusteella omahoitosuunnitelma sopivin hammashoitovälinein.

– Tämä on kustannustehokasta ja voi säästää jatkossa, kun aikuisparodontiitin hoidon kustannuksia on mahdollista vähentää. Nuoriin kannattaa panostaa, se on satsaus tulevaisuuteen!

Heikkinen kertoo tutkimusjohtajana käynnistävänsä syksyllä 2023 nuorten suunterveyttä arvioivan jatkotutkimuksen, jossa yhdistetään aMMP-8-diagnostiikka Lumoral-hoidon kanssa. Tavoitteena on saada laajempi ymmärrys siitä, miten aPDT-hoito vaikuttaa säännöllisesti käytettynä nuorten suunterveyteen. 

– Aikuisväestössä on viime aikoina saatu rohkaisevia tuloksia aPDT:n (Lumoral-hoidon) käyttämisestä suusairauksien hoidossa. Näin ollen on perusteltua tutkia asiaa myös nuorten aineistoissa, että millainen hyöty niistä saataisiin alkavan parodontiitin ja miksei karieksenkin ennaltaehkäisemiseksi ja hoidossa, korostaa Räisänen.

– Vaikutusta tarkastellaan normaalien omahoitotoimien, kuten hampaiden harjauksen, hammasvälien puhdistuksen ja säännöllisten hammaslääkäri- ja suuhygienistikäyntien lisänä ja tukena, päättää tuore Helsingin yliopiston tohtori.

***

Kansainvälistä ienterveyspäivää vietetään 12.5.2023

Eurooppalaisen parodontologian kattojärjestön, European Federation of Periodontologyn (EFP), luotsaamaa ”Gum Health Day” -ienterveyspäivää vietetään vuosittain 12. toukokuuta.

Ienterveyden tärkeyttä korostavan vuosipäivän tavoitteena on lisätä niin terveydenhuollon ammattilaisten kuin myös väestön tietoisuutta parodontaali- ja peri-implanttisairauksien ennaltaehkäisyn, varhaisdiagnostiikan ja -hoidon tarpeesta sekä korostaa parodontaaliterveyden merkitystä osana hyvää yleisterveyttä.

Tämän vuoden ienterveyspäivän tunnuslauseena on "Terveet ikenet näyttävät hyviltä. Suojele niitä!". Tällä halutaan korostaa parodontaaliterveyden merkitystä osana hyvää yleisterveyttä unohtamatta estetiikan merkitystä osana ihmisen hyvinvointia.