Mitä on fotodynaaminen terapia?
Fotodynaaminen terapia (engl. photodynamic therapy, josta lyhenne PDT) perustuu valokemialliseen reaktioon, joka löytyi sattumalta. Sen havaitsi ja dokumentoi ensimmäisenä lääketieteen opiskelija Oscar Raab vuonna 1900 Münchenissä. Raab oli tutkimassa tohvelieläimiä, ripsieläimiin kuuluvia yksisoluisia eliöitä, ja huomasi, että väriaineena käytetty orgaaninen yhdiste akridiinioranssi herkisti tohvelieläimet valolle.
Fotodynaamisessa reaktiossa valo aktivoi valoherkkiä molekyylejä – yleensä väriaineita. Tästä syntyy tapahtumaketju, jossa herkistyneet molekyylit vapauttavat reaktiivista happea ympäristöönsä. Omat solumme kykenevät siivoamaan reaktiivisen hapen niin, että ne säilyvät vahingoittumattomina – näin tapahtuu joka hetki soluhengityksessä. Tietyiltä bakteereilta tällainen kyky kuitenkin puuttuu, lähinnä siksi, että niiltä puuttuu reaktiivista happea hajottava katalaasientsyymi.
PDT:n kehittäminen pysähtyi varhaisvaiheessaan antibioottien keksimisen vuoksi. Nykyisin, kun jokaiselle löydetylle antibiootille on kehittynyt resistentti kanta, ja antibioottiresistenssistä on tullut globaali terveydenhuoltoa kohtaava uhka, on tutkijoiden ja lääkäreiden kiinnostus PDT:tä kohtaan lisääntynyt.
Fotodynaaminen terapia hammaslääketieteessä
Hammaslääketieteessä kiinnostus PDT:tä kohtaan on noussut siksi, että sillä on selvä vaikutus bakteerisiin biofilmeihin, toisin kuin millään muulla antibakteerisella menetelmällä. Menetelmä pystyy tunkeutumaan biofilmin rakenteeseen ja antibioottihoitoon liittyvä resistenssin muodostuminen puuttuu. Soveltuvien valonlähteiden puute on hidastanut menetelmän käyttöönottoa laajasti. Niinpä hammasläääketieteessä PDT:tä on käytetty lähinnnä vastaanotoilla laservaloa käyttäen, vaikeasti hoidettavien bakteeritulehdusten hoitoon.
Uusimman LED-teknologian avulla Lumoral voi tuoda fotodynaamisen käsittelyn kaikkien koteihin, osaksi päivittäistä hampaiden hygienian hoitoa.
Turvallinen menetelmä jatkuvaan käyttöön
PDT:n tutkimus on kehittynyt valtavasti viimeisen 15 vuoden aikana. Tämä näkyy erityisesti hammaslääketieteellisessä tutkimuksessa – uusia tutkimuksia on tehty runsaasti. Erityisesti PDT:n avulla on pyritty löytämään uusia keinoja hoitaa parodontiittia. Näissä tutkimuksissa on huomattu, että pysyvän vaikutuksen aikaansaamiseksi hoitoa suositellaan annettavaksi viikoittain. Kaikissa tehdyissä tutkimuksissa PDT on todettu turvalliseksi.
Lumoralin antibakteerinen menetelmä kohdistuu hyvin tarkasti hammasplakin pintaan. Se on turvallisin ja tehokkain PDT-teknologia päivittäiseen käyttöön, karieksen ja ientulehduksen ennaltaehkäisyyn.
