Koite Health

“Miksi potilas ei motivoidu?” – 10 vinkkiä suunterveyden ammattilaiselle potilaslähtöiseen vuorovaikutukseen

“Miksi potilas ei motivoidu?” – 10 vinkkiä suunterveyden ammattilaiselle potilaslähtöiseen vuorovaikutukseen

Motivoiva haastattelu (MH) on menetelmä, jonka avulla terveydenhuollon ammattilaiset voivat tehokkaasti tukea potilaita käyttäytymismuutoksissa ja suun omahoidossa. Motivoiva haastattelu perustuu asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen ja tasavertaiseen yhteistyöhön, ja se auttaa potilasta löytämään omat motivaatiotekijänsä terveyden ylläpitämiseksi.

Motivoivan haastattelun asiantuntija Reima Saarinen, Motivoiva haastattelu koulutuspalvelut Oy:stä jakaa näkemyksiään siitä, miten tämä menetelmä voi toimia tärkeänä työkaluna suun terveydenhuollossa, tukien ammattilaisten työtä potilaan sitoutumisen ja hoitotulosten parantamiseksi.

Saarinen kertoo, että motivoiva haastattelu erottuu muista terveydenhuollon vuorovaikutustekniikoista potilaslähtöisyytensä, empatian ja itsemääräämisoikeuden korostamisen ansiosta. Sen sijaan, että terveydenhuoltohenkilöstö ottaisi ohjaavan tai autoritaarisen roolin, ammattilainen toimii potilaan keskustelu- ja muutoskumppanina. Motivoivaa haastattelua käytetään yleisesti esimerkiksi päihdesairauksien hoidossa, painonhallinnassa, tupakoinnin lopettamisessa sekä kroonisten sairauksien, kuten diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien hoidossa ja ehkäisyssä – myös suun terveyden edistämiseksi.

”Tämä lähestymistapa auttaa asiakasta löytämään omat motivaatiotekijänsä ja ratkaisemaan käyttäytymismuutokseen liittyviä ristiriitoja,” Saarinen korostaa. Hänen mukaansa motivoiva haastattelu on erityisen hyödyllinen pitkäaikaisissa käyttäytymismuutoksissa, jotka vaativat pitkäaikaista sitoutumista ja omaehtoista päätöksentekoa.

Esimerkki käytännössä

Saarinen kertoo esimerkin 45-vuotiaasta naisesta, joka on kamppaillut suun terveyden ylläpidon kanssa kiireisen arjen vuoksi. Suuhygienisti hyödyntää motivoivaa haastattelua tukeakseen potilasta. Keskustelu alkaa avoimilla kysymyksillä, joissa kartoitetaan potilaan kokemuksia suunhoidosta. Heijastavan kuuntelun avulla potilas tiedostaa ongelmat ja tavoitteet, kuten säännöllisen hampaiden harjaamisen merkityksen. Suuhygienisti ehdottaa potilaan tueksi muistutuksia ja seurantakäyntejä, mikä parantaa potilaan sitoutumista suunhoitoon ja syventää hänen ymmärrystään suun terveyden merkityksestä yleisterveydelle.

Saarisen mukaan motivoivan haastattelun perimmäinen tavoite on auttaa ihmistä sitoutumaan pitkäkestoisiin, hyödyllisiin muutoksiin – kuten tässä esimerkissä suuhygienian parantamiseen suunterveyden edistämiseksi. Sitoutuminen omahoitoon voi heikentyä monista syistä, kuten tietämättömyydestä, käytännön esteistä tai aiemmista kielteisistä kokemuksista. Saarinen painottaa, että ammattilaisten on tärkeää ymmärtää nämä esteet tukeakseen potilaita tehokkaasti suunterveyden ylläpidossa.

Saarisen mukaan suun terveydenhuollon ammattilaiset voivat käyttää motivoivaa haastattelua luodakseen potilaisiin myönteisen ja tukevan vuorovaikutussuhteen. ”Heijastava kuuntelu ja empatia ovat tärkeitä taitoja, joiden avulla ammattilaiset voivat varmistaa ymmärtävänsä potilaan huolia. Avoimet kysymykset, positiivinen palaute ja potilaan autonomian tukeminen ovat myös keskeisiä tekijöitä sitoutumisen lisäämisessä,” hän korostaa.

Perinteisen vuorovaikutuksen haasteet

Potilaan ja terveydenhuoltohenkilöstön välinen vuorovaikutussuhde on ratkaiseva hoidon onnistumisen ja lopputuloksen kannalta. "Hyvä vuorovaikutus lisää potilaan luottamusta, sitoutumista hoitoon ja auttaa vastaamaan potilaan yksilöllisiin tarpeisiin," Saarinen toteaa.

Saarinen varoittaa suunterveydenhoidon ammattilaisia yleisimmistä vuorovaikutusvirheistä, kuten liiallisesta ohjeistamisesta ja tuomitsevasta asenteesta suun hoidon laiminlyönnistä. "Tällaiset lähestymistavat voivat luoda vastarintaa ja heikentää potilaan halukkuutta osallistua keskusteluun ja sitoutua muutoksiin. Sen sijaan ammattilaisten tulisi kysyä potilaan ajatuksia ja toiveita ennen neuvojen antamista. Empatian puute voi etäännyttää potilasta, joten tarkka kuuntelu ja hyväksyntä ovat tärkeitä vuorovaikutuksessa."

Saarinen painottaa, että suunterveyden ammattilaisten tulisi korostaa suunterveyden merkitystä yleisterveyden osana. Tutkimukset osoittavat, että tasapainoinen suun mikrobiomi on ratkaisevan tärkeä ihmisen yleisterveydelle ja henkiselle hyvinvoinnille, yhtä tärkeä kuin esimerkiksi riittävä unen saanti, josta on laajasti keskusteltu mediassa. Terveyden asiantuntijat myös painottavat suun infektioiden nopean hoidon tärkeyttä, sillä suussa olevat bakteerit voivat levitä verenkiertoon ja aiheuttaa elimistössä tulehdustilan, joka vaikuttaa koko kehoon.

Saarisen mukaan tehokas suunterveyden edistäminen ei tarkoita pelkkää tiedon jakamista, vaan potilaan arjen ymmärtämistä empaattisesti ja motivoivasti. Saarinen itse tutustui motivoivaan haastatteluun 1990-luvun lopulla hoitoon sitoutumista käsittelevässä seminaarissa, mikä johti hänet ja hänen kollegansa omaksumaan erilaisen lähestymistavan potilassuhteisiin. Kouluttauduttuaan William Millerin ja Steven Rollnickin johdolla Englannissa vuonna 2009, hän perusti vuonna 2016 oman yrityksensä, Motivoiva haastattelu koulutuspalvelut Oy, joka keskittyy motivoivan haastattelun kouluttamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille. Hän on saanut paljon positiivista palautetta koulutettaviltaan, jotka ovat onnistuneet soveltamaan oppeja käytännön työssään.

Motivoiva haastattelu on arvokas työkalu, joka parantaa potilaiden sitoutumista hoitoon. Motivoivaa haastattelua voidaan hyödyntää päivittäisessä työssä pienin muutoksin, kuten käyttämällä avoimia kysymyksiä, heijastavaa kuuntelua, positiivista palautetta ja empaattisia kommentteja, jotka vahvistavat potilaslähtöistä hoitoa ilman suuria muutoksia rutiineihin.

"Vaikka motivoiva haastattelu näyttää yksinkertaiselta, sen tehokas toteuttaminen vaatii merkittävää panostusta sekä työntekijältä että työnantajalta," Saarinen huomauttaa. Hän korostaa hyvän peruskoulutuksen ja käytännön harjoittelun merkitystä, jotta ammattilaiset voivat vahvistaa potilassuhteitaan ja parantaa hoidon laatua.

Motivoivan haastattelun koulutus on yleistynyt erityisesti aloilla, joissa vuorovaikutus on keskeisessä roolissa, kuten sosiaalihuollossa, perusterveydenhuollossa, hammaslääketieteessä, fysioterapiassa ja mielenterveystyössä. Koulutuksia tarjotaan eri oppilaitoksissa, ja etäkoulutukset ovat kasvattaneet suosiotaan.

"Lisäkoulutusta motivoivasta haastattelusta tarvitaan, sillä vaikka menetelmä on tuttu monille ammattilaisille, käytännön osaaminen vaihtelee. Syvällisempi koulutus auttaisi kehittämään taitoja ja tarjoaisi parempia kokemuksia potilaille ja asiakkaille," Saarinen sanoo.

Motivoiva haastattelu suunterveyden tukena

Saarisen mukaan motivoiva haastattelu on tehokas työkalu auttamaan potilaita voittamaan esteitä suuhygienian ylläpitämisessä ja luomaan myönteisen, tukevan vuorovaikutussuhteen, joka kannustaa potilasta sitoutumaan omahoitoon. Sen käyttö rikastuttaa potilaskontakteja ja parantaa potilaiden sitoutumista suun terveyden hoitoon.

”Motivoivan haastattelun menetelmiä voidaan hyödyntää päivittäisessä työssä pienillä muutoksilla. Avointen kysymysten käyttö, heijastava kuuntelu, positiivinen palaute ja empaattiset kommentit empaattinen työote vahvistavat potilaslähtöistä hoitoa ilman merkittäviä muutoksia rutiineihin,” Saarinen sanoo.

Suun terveyden ammattilaiset voivat edistää esimerkiksi suunterveyttä tukevan Lumoral-teknologian käyttöä tarjoamalla potilaalle tietoa sen hyödyistä lempeällä ja motivoivalla tavalla, varsinkin jos potilas kokee vaikeuksia säännöllisessä hampaiden harjaamisessa. Avainasemassa ovat motivoivan haastattelun perustaidot ja periaatteet, kuten empatia, avoimet kysymykset, heijastava kuuntelu, positiivinen palaute ja potilaan arvojen kunnioittaminen.

Lumoralin käyttöönottamista voidaan tukea empaattisella keskustelulla, jossa potilas näkee sen omat tarpeet huomioivana ratkaisuna. Näin ammattilainen voi tukea paitsi Lumoralin käyttöönottoa, myös potilaan motivaatiota suunterveydestään huolehtimiseen tavalla, joka tuntuu mahdolliselta ja saavutettavalta.

"Aloittelijalle on tärkeää keskittyä perustaitojen kehittämiseen, toimia empaattisesti ja kunnioittaa potilaan autonomiaa, välttää tuomitsevia asenteita, liiallista ohjeistusta ja kiirettä, jotta potilas kokee keskustelun turvalliseksi ja kannustavaksi," Saarinen päättää.

 

Tehokkaampaa potilasohjausta: Motivoivan haastattelun 10 vinkkiä suun terveyden ammattilaisille

Näillä vinkeillä ammattilaiset voivat tukea potilaita motivoivasti, parantaen sitoutumista suunhoitoon ja edistäen terveyttä.

  1. Kuuntele ja osoita empatiaa: Hyödynnä heijastavaa kuuntelua potilaan tunteiden ja huolien ymmärtämiseksi. Empaattinen kuuntelu lisää luottamusta ja avaa keskustelun suuhygienian haasteista.
  2. Kysy avoimia kysymyksiä: Esitä kysymyksiä, jotka auttavat potilasta tuomaan esiin omat näkemyksensä suunhoidosta. Kysy esimerkiksi: ”Mitä hyötyä näet suun hyvässä hoidossa?”
  3. Tunnista esteet yhdessä: Etsi esteitä omahoidossa yhdessä potilaan kanssa. Keskustelkaa esimerkiksi ajanpuutteesta ja työkalujen saatavuudesta ja kannusta potilasta keksimään ratkaisuja itse.
  4. Vahvista motivaatiota: Kysy kysymyksiä, jotka auttavat potilasta hahmottamaan omia tavoitteitaan. ”Miksi suun terveys on sinulle tärkeää?” auttaa potilasta tunnistamaan oman motivaationsa.
  5. Kannusta pieniin askeleisiin: Rakenna potilaan itseluottamusta suosittelemalla pieniä muutoksia suunhoitotapoihin – jokainen pieni saavutus kasvattaa motivaatiota.
  6. Tuo esiin kumppanuus: Luo tasavertainen suhde potilaaseen ja esitä itsesi tukijana hänen tavoitteissaan.
  7. Tarjoa tukea ja seurantaa: Anna käytännön vinkkejä suunhoidosta ja sovi mahdollisista seurantakäynneistä, jotka auttavat pitämään kiinni hyvistä käytännöistä.
  8. Anna positiivista palautetta: Aina kun potilas tekee edistystä, tunnusta hänen saavutuksensa ja anna positiivista palautetta sitoutumisen ylläpitämiseksi.
  9. Kunnioita potilaan päätöksiä: Tarjoa tietoa, mutta anna potilaan tehdä omat päätöksensä – tämä lisää hänen sitoutumistaan hoitoon.
  10. Käsittele tunteita: Kysy potilaan pelkojen tai ahdistusten syistä avoimilla kysymyksillä ja osoita ymmärrystä. Näin potilas voi käsitellä tunteitaan, jotka saattavat vaikuttaa suuhygieniaan.

 

Motivoivan haastattelun asiantuntija Reima Saarinen, Motivoiva haastattelu koulutuspalvelut Oy:stä.

Moitivoivan haastattelun syntyjuuret

Motivoiva haastattelu kehitettiin 1980-luvulla, kun psykologit William Miller ja Stephen Rollnick alkoivat kehittää menetelmää, joka tukisi muutosta erityisesti päihderiippuvuuden hoidossa. Miller julkaisi ensimmäisenä vuonna 1983 artikkelin motivoivan haastattelun perusperiaatteista, ja myöhemmin Rollnick liittyi kehitystyöhön. He julkaisivat yhdessä ensimmäisen kirjan motivoivasta haastattelusta vuonna 1991, ja menetelmä on siitä lähtien laajentunut monille eri aloille, kuten terveydenhuoltoon, sosiaalityöhön ja mielenterveystyöhön.

Gillam DG, Yusuf H. Brief Motivational Interviewing in Dental Practice. Dent J (Basel). 2019 May 1;7(2):51. doi: 10.3390/dj7020051. PMID: 31052431; PMCID: PMC6631588.