Maailman sydänpäivä 2023: Valokeilassa suun- ja sydänterveyden välinen yhteys

Suunterveydellä on jo pitkään tiedetty olevan yhteys ihmisen yleiseen hyvinvointiin. Tutkimukset paljastavat kuitenkin vielä syvemmän yhteyden: suunterveyden ja sydämen hyvinvoinnin välisen linkin.

Maailman sydänliiton (WHF) lanseeraamaa Maailman sydänpäivää vietetään vuosittain syyskuun 29. päivä. Teemapäivän tavoitteena on kiinnittää huomio sydämiin ja kannustaa tekoihin sydänten terveyden hyväksi.

Sydän- ja verisuonitaudit ovat johtava kuolinsyy länsimaissa. Sydän- ja verisuonisairauksista yleisimpiä ovat sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja aivoverenkiertohäiriöt. Tauteihin kuolee vuosittain yli 20,5 miljoonaa ihmistä. Sydän- ja verisuonitaudit vaikuttavat sydämeen ja verisuoniin johtaen vakaviin, jopa kuolemaan johtaviin komplikaatiohin. WHF:n arvion mukaan 80 prosenttia sairauden aiheuttamista ennenaikaisista kuolemantapauksista olisi kuitenkin ehkäistävissä (1).

– Tekemällä pieniä muutoksia elämäntapoihimme voimme paremmin hallita sydänterveyttämme ja voittaa sydän- ja verisuonisairaudet, WHF kannustaa.

Tällaisia muutoksia ovat muun muassa toimet, jotka auttavat parantamaan suunterveyttä. Hyvä suuhygienia onkin muutakin kuin kaunis hymy. Hampaista ja suusta huolehtiminen on tärkeää, sillä vaarattomiltakin vaikuttavat suun vaivat altistavat vakaville sairauksille.

Suun patogeenit eivät rajoitu suuhun

Uuden lastensairaalan (HUS) sydän- ja elinsiirtokirurgi Tommi Pätilä korostaa, että terveen sydämen edellytys on hyvinvoiva suu ja huolellinen päivittäinen suuhygienia. Suun biofilmin bakteerit aiheuttavat 95 prosenttia hammassairauksista.

– Yksinkertaiset toimenpiteet, kuten säännöllinen hampaiden harjaaminen ja hammasvälien puhdistaminen sekä säännölliset hammaslääkäritarkastukset, voivat auttaa ehkäisemään iensairauksien puhkeamisen ja samalla minimoimaan riskin, että suun bakteerit tai niiden rakenteet pääsevät verenkierron mukana muualle elimistöön, Pätilä sanoo.

Jopa pelkästään ruokaa pureskellessa voi tulehtuneiden ikenien kautta kulkeutua suun infektioita aiheuttavia bakteereja tai niiden osia muualle kehoon. Tämä johtaa jatkuvaan elimistön tulehdustilaan, joka altistaa esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksille.

– Hankalimmat äkilliset pulmat ilmaantuvat kuitenkin elävien bakteereiden tarttuessa sydänläppiin, Pätilä jatkaa.

Vuonna 2016 Pätilä leikkasi vaikeaa bakteerien aiheuttamaa sydänläpän tulehdusta ja sai motivaation vaikuttaa suun terveyteen. 

– Kävi ilmi, että potilaan vakavan sydäninfektion syynä olivat suusta peräisin olevat bakteerit. Siinä vaiheessa tiesin, että jotain oli tehtävä tauteja aiheuttavaa ja tauteja aiheuttavaa ja suussa muhivan jäännösplakin torjumiseksi.

Pätilä on yksi kolmesta suomalaistutkijasta, jotka ovat kehittäneet antibakteerisen Lumoral-menetelmän. Lumoral on patentoitu lääkinnällinen laite, joka hoitaa ja ehkäisee suun sairauksia kotona. Lumoral-hoidon avulla voidaan poistaa 99,99 % plakkibakteereista hampaiden pinnalta. (2)

Ennaltaehkäisy ja varhainen diagnostiikka kannattaa

– Vastoin yleistä uskomusta, hammasharjalla voidaan poistaa vain noin 60 prosenttia suun biofilmistä. Ei olekaan ihme, että karies ja ientulehdus ovat maailman yleisimpiä sairauksia. Jos haluamme parantaa suusairauksien hoitotuloksia, meidän on puututtava hampaiden harjauksesta jäävään plakkiin, korostaa Helsingin yliopiston suu- ja leukasairauksien professori Timo Sorsa.

Suomessa arviolta jopa kaksi kolmesta yli 30-vuotiaasta kärsii parodontiitista. Tämä yleinen iensairaus voi hoitamattomana johtaa hampaiden menetykseen – mutta se on yhteydessä myös vakaviin sydäntapahtumiin. Erään tutkimuksen mukaan ensimmäinen sydänkohtaus on 30 prosenttia yleisempi parodontiittia sairastavilla kuin samanikäisillä terveillä ihmisillä (3).

Journal of Periodontology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan parodontiittiin sairastuneilla henkilöillä oli lähes kaksi kertaa suurempi todennäköisyys sairastua sepelvaltimotautiin (CAD) kuin niillä, joilla oli terveet ikenet. (4)

European Journal of Preventive Cardiology -lehdessä vuonna 2020 julkaistussa raportissa puolestaan todetaan, että huono suun terveys oli yhteydessä lisääntyneeseen sydän- ja verisuonisairauksien riskiin erityisesti niiden keskuudessa, joilla oli iensairaus. (5)

Professori korostaa, että parodontiitin ennaltaehkäisy on avainasemassa potilaan suun ja yleisen terveyden ylläpidossa.

– Hoitamaton parodontiitti johtaa matala-asteiseen tulehdukseen, joka vaikuttaa koko elimistöön aiheuttaen sydän- ja verisuonitautien ohella muita vakavia sairauksia, kuten diabetesta, Alzheimerin tautia ja jopa syöpää.

Parodontiitti selville minuuteissa

Professori Sorsan mukaan pitkällä aikavälillä parodontiitin ennaltaehkäisy ja nopea diagnostiikka on kannattavaa paitsi potilaalle itselleen myös kansanterveydelle ja taloudelle. Tähän on nykypäivänä myös hyvät mahdollisuudet uusien tarjolla olevien modernien diagnoosi- ja hoitomenetelmien avulla, jotka mullistavat koko hammaslääketieteen alan.

Professori Sorsan oma mittava tutkimusura on jo pitkään keskittynyt aktiivisen matriksin metalloproteinaasi-8:n (aMMP-8) immunologisen pikatestin kehittämiseen. Pikatestin avulla voidaan havaita, onko henkilön ienkudoksessa meneillään parodontiitin hajoamisprosessi, ennen kuin se on edes silmämääräisesti nähtävissä.  Testin voi tehdä joko terveydenhuollon ammattilainen tai kuluttaja itsenäisesti kotona – samaan tapaan kuin Covid-19-antigeenitestin tai perinteisen raskauspikatestin (6).

– aMMP-8-pikatestillä voidaan mitata ja arvioida parodontiitin aktiivinen kiinnityskudoskato ja riski sen etenemisestä viidessä minuutissa hammaslääkärin tuolissa noninvasiivisesti eli ilman tutkittavan kudoksen häirintää. Testi täydentää parodontiitin ja peri-implantiitin diagnostiikkaa, tulosten seurantaa ja ylläpitohoitoa, kertoo professori Sorsa. 

Parodontiitin uusista hoito- ja ehkäisymenetelmistä keskusteltaessa professori nostaa esiin Lumoral-hoidon. Lumoralia hän kutsuu lääkkeettömäksi vaihtoehdoksi vakavien iensairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. 

– Lumoral tehostaa hammasharjan vaikutusta ja tutkimukset osoittavat laitteen parantavan merkittävästi myös suun ammattimaisenkin hoidon tuloksia. Laitteen avulla voidaan vähentää samalla mahdollisesti tarvetta käyttää iensairauksien hoitoon perinteisesti käytettyjä lääkkeitä, kuten antibiootteja ja klooriheksidiiniä.

Fotodynaamiseen terapiaan, eli valoaktivoitavaan antibakteeriseen vaikutukseen perustuva Lumoral-hoito hidastaa plakin muodostumista ja vähentää merkittävästi haitallisten bakteerien aiheuttamaa taakkaa suussa. Tuotteen käyttäjäprofiiliin sopivat kaikenikäiset, mutta sitä suositellaan erityisesti niille, joilla on todettu ongelmia suun tavallisten sairauksien, reikiintymisen ja iensairauksien kanssa (2). 

Lähteet: 

1. https://world-heart-federation.org/news/deaths-from-cardiovascular-disease-surged-60-globally-over-the-last-30-years-report/
2. Pakarinen, S., Saarela, R. K. T., Välimaa, H., Heikkinen, A. M., Kankuri, E., Noponen, M., Alapulli, H., Tervahartiala, T., Räisänen, I. T., Sorsa, T., & Pätilä, T. (2022). Home-Applied Dual-Light Photodynamic Therapy in the Treatment of Stable Chronic Periodontitis (HOPE-CP) Three-Month Interim Results. Dentistry Journal, 10(11), [206]. https://doi.org/10.3390/dj10110206
3. Rydén L, Buhlin K, Ekstrand E, de Faire U, Gustafsson A, Holmer J, Kjellström B, Lindahl B, Norhammar A, Nygren Å, Näsman P, Rathnayake N, Svenungsson E, Klinge B: Periodontitis Increases the Risk of a First Myocardial Infarction. A Report From the PAROKRANK Study. 13.1.2016 Circulation. 2016;133:576–583 https://doi.org/10.1161/CIRCULATIONAHA.115.020324
4. Nesarhoseini V, Khosravi M. Periodontitis as a risk factor in non-diabetic patients with coronary artery disease. ARYA Atheroscler. 2010 Fall;6(3):106-11. PMID: 22577425; PMCID: PMC3347825.
5. Pirkko J Pussinen, Eija Könönen, Oral health: A modifiable risk factor for cardiovascular diseases or a confounded association?, European Journal of Preventive Cardiology, Volume 23, Issue 8, 1 May 2016, Pages 834–838, https://doi.org/10.1177/2047487316636506
6. Sorsa, T., Lähteenmäki, H., Pärnänen, P., Tervahartiala, T., Mäkitie, A. Pätilä, T. &   Räisänen, I. T., (2022). Aktiivisen MMP-8:n vieritestaus ja pikadiagnostiikka, Suomen Hammaslääkärilehti 2022; 14: 26–33.