Tutkimustieto suunterveyden ja yleissairauksien, kuten Alzheimerin taudin, välisestä yhteydestä kasvaa jatkuvasti. Väestön ikääntyessä Alzheimerin tapausten määrän ennustetaan kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Nopea kasvu asettaa valtavia paineita terveydenhuoltojärjestelmille, perheille ja hoitajille. Samalla se korostaa ennaltaehkäisevien hoitokeinojen, kuten ikäihmisten suunterveyden parantamisen, tärkeyttä.
Alzheimerin tauti on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, joka koskettaa yli 55 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa. Suomen Aivosäätiön mukaan pelkästään Suomessa Alzheimerin taudista kärsii yli 70 000 ihmistä, ja määrä on kasvussa.
Alzheimerin tauti on yleisin muistisairauden muoto, ja se kattaa 60–70 % kaikista tapauksista. Vaikka tauti vaikuttaa enimmäkseen vanhuksiin, sitä voi esiintyä jo 40- tai 50-vuotiailla.
Alzheimerin taudin hoito on tähän asti keskittynyt pääasiassa oireiden lievittämiseen. Viime vuosina lääkekehitys on kuitenkin siirtynyt painottamaan taudin etenemisen hidastamista ja sen juurisyiden hoitamista. Aivosäätiön mukaan vuonna 2023 Alzheimerin taudin hoitoon oli kliinisissä kokeissa testattavana 141 uutta lääkettä, joista 79 % tähtää taudin etenemisen hidastamiseen. (1)
Viime vuosina tutkijoiden kiinnostus myös suunterveyden yhteydestä Alzheimerin taudin puhkeamiseen ja etenemiseen on kasvanut merkittävästi. Infektiosairauksien emeritusprofessori Jukka Meurmanin mukaan käytännön potilastyössä olevien lääkäreidenkin tulisi muistaa, että aivosairaudet kuten Alzheimer kuuluvat suureen joukkoon sairauksia, joissa suuinfektiot ovat tilastollinen riski. Muita vastaavia ovat esimerkiksi diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit.
”Tutkimustieto suun infektioiden ja muistisairauksien välisestä suhteesta jatkuvasti lisääntyy. Vaikka suoraa näyttöä siitä, että hyvä suunterveys ja sen ylläpitäminen estäisi sairastumista Alzheimerin tautiin tai vaikuttaisi taudin kulkuun ei vielä ole, teoriassa tämä on hänen mukaansa mahdollista,” emeritusprofessori muotoilee.
”Siksi on ennaltaehkäisevän suunterveyden merkityksen korostaminen niin tärkeää kaikissa potilasryhmissä.”
Jukka Meurman on tunnettu tutkimustyöstään, joka keskittyy suun terveyden merkitykseen koko kehon terveyden kannalta, erityisesti kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen ja jopa Alzheimerin taudin yhteydessä.
Varhainen diagnoosi aina tähtäimessä
Alzheimerin taudin varhainen diagnosointi on tärkeää, koska se auttaa hallitsemaan oireita paremmin ja suunnittelemaan potilaan tulevaisuutta. Sairauden varhaisia merkkejä ovat esimerkiksi lievä muistihäiriö, sekavuus, vaikeudet suoriutua tutuista tehtävistä sekä mielialan vaihtelut. Näiden tunnistaminen ajoissa mahdollistaa oikea-aikaisen hoidon.
Suunterveyden ja Alzheimerin taudin välistä yhteyttä selittävät useat biologiset mekanismit, emeritusprofessori muistuttaa. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että etenkin kiinnityskudossairaus parodontiitti on tilastollinen riski muistisairauden puhkeamiselle. (2)
”Gingipainit ovat parodontopatogeeni Porphyromonas gingivalis -suubakteerin tuottamia toksisia proteiineja, joita on löydetty Alzheimer-potilaiden aivokudoksesta. Gingipainien on todettu olevan neurotoksisia – toisin sanoen ne voivat vaurioittaa aivosoluja,” Meurman sanoo.
Toisaalta krooninen tulehdus, kuten parodontiitin aiheuttama tulehdustila, voi myös vaikuttaa aivojen terveyteen ja nopeuttaa Alzheimerin taudin etenemistä. Tutkimukset osoittavat, että Alzheimerin taudille tyypillistä on beta-amyloidi-plakkien kertyminen aivokudokseen. Tämä prosessi voi liittyä elimistön immuunivasteisiin patogeeneja vastaan, jolloin myös suuinfektioiden aiheuttama tulehdus voi vaikuttaa plakkien syntyyn ja edistää taudin etenemistä. (2)
”Parodontiitti aiheuttaa jatkuvaa tulehdusta suussa, ja tämä tulehdus voi levitä koko elimistöön. Krooninen matala-asteinen tulehdus on yhdistetty moniin sairauksiin, mukaan lukien Alzheimerin tautiin. Tulehdus voi pahentaa aivojen neuroinflammatorisia reaktioita ja edistää hermosolujen tuhoutumista, mikä heikentää kognitiivisia toimintoja.”
Parodontiitti – monen sairauden tunnettu riskitekijä
Meurman korostaa suun infektioiden nopean hoidon tärkeyttä, sillä suun bakteerit verenkiertoon päästessään aiheuttaa infektioita muualla elimistössä. Heikko suunterveys altistaa yksilöt monenlaisille terveysongelmille – ei pelkästään kognitiivisille häiriöille. Tutkijat ovat osoittaneet, että huonosti voiva suu on yhteydessä myös muun muassa metabolisen oireyhtymän, sydänsairauksien ja masennuksen kaltaisille sairauksille. Tutkimukset osoittavat, että suun infektiot voivat vaikuttaa fyysisiin sairauksiin ja jopa johtaa ennenaikaiseen kuolemaan (3)
American Geriatrics Society (JAGS) -julkaistun tutkimuksen mukaan parodontiitti – vakava iensairaus, joka ilmenee punaisina ja vertavuotavina ikeninä ja pahanhajuisena hengityksenä – lisää potilaiden riskiä sairastua dementiaan tai lievempiin muistisairauksiin noin viidenneksellä. Yhteys suusairauksien ja muistisairauksien välillä on erityisen vahva niillä, joilla on vakava-asteinen parodontiitti, hampaita on irronnut tai he ovat jo täysin hampaattomia. (4)
Koska yhteys suunterveyden ja elimistön systeemisairauksien välillä on niin vahva, kansanterveyspolitiikankin tulisi Meurmanin mukaan painottaa suuhygienian merkitystä nykyistä enemmän ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä.
”Tämä voitaisiin toteuttaa lisäämällä tietoisuutta suun terveyden ja yleisterveyden yhteydestä sekä kehittämällä ohjelmia, jotka tukevat parempaa suuhygieniaa väestötasolla.”
Meurmanin mukaan uudet teknologiat, kuten Lumoral, voivat tehostaa suuhygieniaa merkittävästi.
“Vaikka ei ole vielä selviä todisteita siitä, että nämä teknologiat estäisivät Alzheimerin taudin kehittymistä, parantunut suuhygienia voi edistää yleistä terveyttä ja mahdollisesti pienentää riskiä sairastua Alzheimeriinkin,” Meurman sanoo.
”Hyvä suuhygienia ja tiivis yhteistyö hammaslääkärin kanssa kannattaa aina. Kansainväliset laskelmatkin osoittavat, kuinka kalliiksi suuhygienian laiminlyönti tulee yhteiskunnalle ja yksilölle, kun hammassairaudet leviävät ja vaativat laajaa hoitoa. Ennaltaehkäisy on aina edullisin vaihtoehto,” Meurman sanoo.
Lumoral hioo suuhygianrutiinin huippuunsa
Perinteiset suuhygieniamenetelmät eivät kuitenkaan aina riitä pitämään suuta terveenä. Hammaslangan käyttö tai harjaaminen voi olla vaikeaa iän tai kognitiivisen häiriön vuoksi, jolloin hammasvälit jäävät puhdistamatta. Vaikka harjaus onnistuisikin, tutkimukset ovat osoittaneet, että tehokas sähköhammasharjakin poistaa vain noin 65 prosenttia suussa olevista haitallisista bakteereista. (5)
Tämän paljain silmin näkymättömän jäännösplakin torjumiseksi suomalaiset tutkijat ovat ovat kehittäneet valoaktivoitavan antibakteerisen hoidon, Lumoralin. Menetelmä tappaa sekä hampaiden reikiintymistä että ientulehdusta aiheuttavat bakteerit. Suomen suuhygienistiliitto suosittelee laitetta. (6)
Lumoralin antibakteerinen valoaktivoitu hoito poistaa tehokkaasti haitalliset suun bakteerit ja hoitaa samalla pitkälle edennyttä iensairautta. Lumoral-hoito parantaa hampaiden omahoitoa erityisesti silloin, kun perinteinen omahoito ei ole riittävää tai kun jo olemassa oleva suusairaus vaatii tiukempia toimenpiteitä kuin mitä pelkkä hampaiden harjaus ja hammaslangan käyttö voi tarjota.
Meurman muistuttaa, että kognitiivisen heikkenemisen ja suun terveyden välillä on kaksisuuntainen yhteys. Toisaalta huono suun terveys voi edistää kognitiivista heikkenemistä, ja toisaalta kognitiivinen heikkeneminen voi vaikuttaa negatiivisesti suun terveyteen.
”Esimerkiksi dementiaa sairastavilla potilailla päivittäisen suuhygienian ylläpitäminen, eli omahoito, saattaa vaikeutua huomattavasti tai jäädä kokonaan hoitamatta. Tämä johtaa suusairauksien, kuten parodontiitin, pahenemiseen, mikä voi edelleen vaikuttaa kognitiiviseen terveyteen tulehdusmekanismien kautta.”
Tämän ehkäisemiseksi on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota iäkkäiden ja kognitiivisesti heikentyneiden henkilöiden suuhygienian tukemiseen. Hoitohenkilökunnan ja omaisten rooli korostuu suunhoidon avustamisessa ja seurannassa. Lisäksi suun terveydestä huolehtiminen olisi hyvä sisällyttää osaksi ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä kognitiivisen terveyden ylläpitämiseksi.
“Elämänmittainen hyvä suuhygienia on keskeistä paitsi suun, myös aivojen terveyden kannalta. Lisäksi suun ja hampaiden infektioiden huolellinen hoitaminen voi auttaa vähentämään Alzheimerin taudin riskiä,” Meurman päättää.
Lähteitä
- https://www.aivosaatio.fi/ajankohtaista/kaksi-lupaavaa-laaketta-alzheimerin-taudin-hoitoon-tuovat-uutta-toivoa/
- Lundergan, W.; Parthasarathy, K.; Knight, N. Periodontitis and Alzheimer’s Disease: Is There a Connection? Oral 2024, 4, 61-73. https://doi.org/10.3390/oral4010006
- Kim JK, Baker LA, Davarian S, Crimmins E. Oral health problems and mortality. J Dent Sci. 2013 Jun;8(2):10.1016/j.jds.2012.12.011. doi: 10.1016/j.jds.2012.12.011. PMID: 24416472; PMCID: PMC3885153.
- Journal of the American Geriatrics Society 2022;DOI:10.1111/jgs.17978, https://agsjournals.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/jgs.17978
- Aggarwal N, Gupta S, Grover R, Sadana G, Bansal K. Plaque removal efficacy of different toothbrushes: a comparative study. Int J Clin Pediatr Dent. 2019;12(5):385-390. doi:10.5005/jp-journals-10005-1669
- Pakarinen, S.; Saarela, R.K.T.; Välimaa, H.; Heikkinen, A.M.; Kankuri, E.; Noponen, M.; Alapulli, H.; Tervahartiala, T.; Räisänen, I.T.; Sorsa, T.; Pätilä, T. Home-Applied Dual-Light Photodynamic Therapy in the Treatment of Stable Chronic Periodontitis (HOPE-CP)—Three-Month Interim Results. Dent. J. 2022, 10, 206. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/350606
***
