Lieväkin ienverenvuoto on vakavasti otettava oire

Suomalaisten suunterveys on heikolla tolalla: suomalaismiehistä hampaansa harjaavat suositusten mukaan kahdesti päivässä vain noin 40 prosenttia, kun naapurimaa Ruotsissa luku lähentelee sataa. Samalla vuotavista ikenistä liikkeelle lähtevää ja ikäväksi parodontiitiksi eskaloituvaa ikenien kiinnityskudostuhoa sairastaa jonkinasteisena noin kaksi kolmasosaa suomalaisista. Ahkerammin suunsa puhtaudesta huolehtivassa Ruotsissa luku jää alle puoleen. 

Miten tilanteeseen on tultu? Miksi suun terveydestä huolehtiminen on jäänyt meillä lapsipuolen asemaan, vaikka hyvin jo tiedetään, millaisia yhteyksiä suunterveydellä on ihmisen yleisterveyteen ja kokonaishyvinvointiin?

Suustapuhuja™ ja Ieninspiraattori™ Sara Niilivuo näkee asian myös isolta osin valitettavana arvostuskysymyksenä, jota ammattilaisten pitäisi lähteä rohkeasti tutkimaan tarkemmin. Heikon harjausinnon ja -laadun tunnistamme jo selvästi, mutta perimmäisiä syitä tähän suunterveyden aliarviointiin ei lopulta tunneta kovin hyvin.

– En usko, että kyseessä olisi helposti mieleen tuleva syy, kuten laiskuus tai tiedon puute, vaan että kyseessä on syvempi tunnepuolen asia, Niilivuo pohtii.

Niilivuo on ottanut sydämen tehtäväkseen suun terveyden puolesta puhumisen ottamalla kantaa myös rehellisesti sen ongelmakohtiin. Niilivuo on koulutukseltaan suuhygienisti ja lähes 20-vuotisen uransa aikana hän on nähnyt, miten uskomattoman vähätellen ienterveyteen on Suomessa joskus suhtauduttu. Tämä näkyy suoraan myös erilaisten suunsairauksien, kuten parodontiitti- ja peri-implantiittitapausten määrässä.

Reikiä nolla – terve suu?

Ienterveyteen Niilivuo myöntää suhtautuvansa intohimoisesti, koska se on ilmiönä kiinnostava. Suuhygienistinä hänet on ”kasvatettu” jo koulunpenkillä siihen ajatukseen, että verenvuoto ei yksinkertaisesti kuulu suuhun. Hän harmittelee, että monet asiakkaat kysyvät kuitenkin lähes poikkeuksetta hammashoitolaan astuessaan aina ensimmäisenä, montako reikää on heidän suussaan.

– Hampaiden reikiintymisen ehkäisyyn on jo kauan kannustettu, silti reikiä on lähestulkoon saman verran kuin aina ennenkin. Karies on toki maailmanlaajuinen iso haaste, mutta karieksen uhka ei näytä useinkaan olevan monille riittävä motivaatiokeino suunterveydestä aidosti kiinnostumiseen ja siihen sitoutumiseen. 

– Olisiko vihdoin hyvä hetki siirtää katse ienterveyteen, jolla on suora yhteys lievässäkin muodossa kehon hyvinvointiin? Voisiko ikenistä löytyä tuoreempi inspiraation lähde suun huomioimiselle osana itsestään huolehtimiselle?

Niilivuon täydellisessä suumaailmassa myös alan ammattilaiset ensisijaisesti korostaisivat potilailleen ja asiakkailleen ienterveyden merkitystä ja ikenien huolehtimisen tärkeyttä. 

– Helposti keskitytään karieksen ”poistoon” suusta paikkaamalla, vaikkakaan tämä ei tosiasiassa paranna itse reikiintymistä.

Suun sairauksilla on todistetusta yhteys moniin yleissairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin sekä diabetekseen. “Haavainen” ien on bakteereille täysin avoin ja täydellinen moottoritie verenkiertoon.

Niilivuon mukaan ikenistä huolehdittaessa riittävällä tarkkuudella myös hampaiden reikiintyminen pysyy kurissa, eikä päinvastoin.

– Puhuttaessa reikiintymisestä, hampaista ja vaikkapa hammasharjasta jäävät ajatukset usein todella junnaamaan itse hampaaseen. Kyseessä on kuitenkin koko suu ja myös ikenet. Ikenet ovat kaiken tukijalka ja peruspilari, jonka varassa itse hammas on, siksi ne ansaitsevat tulla huomatuksi pieteetillä. 

Ilman riittävää ohjausta, monet voivat jopa aristella ikenien huolellista harjausta ja hammasvälien puhdistamista pienen verenvuodon pelossa. 

– Tämä on aina merkki siitä, että jotain pitää tehdä paremmin, eikä missään nimessä lopettaa puhdistamista. Näin useimmat valitettavasti kuitenkin tekevät. Verenvuoto hammasväleissä johtuu yleensä siitä, mitä on jäänyt tekemättä, eikä siitä mitä tekee sillä hetkellä.

Terve suu ei ole itsestäänselvyys

Terve suu ei vaikuta ainoastaan kehon hyvinvointiin, vaan koko ihmiselämään monin eri tavoin – muun muassa sosiaalisiin suhteisiin, uneen, ravitsemukseen, liikuntaan, mielen terveyteen, seksuaalisuuteen ja esimerkiksi uraseikkoihin. Kun suu ja hymy on kunnossa, on helpompaa nauttia elämästä kaikkine sen puolineen. 

– Pystyn tuomaan suunterveyden merkityksen lähes kaikkeen, mitä ympärilläni näen. Sen vaikutus näkyy lähes kaikkialla meidän elämässämme, mutta me emme tiedosta ja varsinkaan sanoita sitä kovin hyvin, Niilivuo sanoo.

Niilivuo uskoo, että asennemuutosta saadaan myös Suomessa vähitellen aikaan.

– Tarvitaan jatkuvaa tiedon jakamista – erityisesti uusilla raikkailla tulokulmilla – ja tehokkaaseen hampaiden omahoitoon kannustamista, innostamista ja innostusta. Lumoral on tässä yhtälössä aivan täydellinen työkalu ja apuväline. Toivoisin kovasti näkeväni enemmän rohkeutta ja luovuutta alallamme puuttua epäkohtiin, tehdä asioita ihan uudella tyylillä ja myös hyödyntää uteliaasti uusia menetelmiä, jotka helpottavat myös valtavaa työkuormaamme. 

Tähän saumaan Lumoral-menetelmä tuo kiinnostavuutta suuhygienian omahoitoon.

Lumoral avuksi monelle

– Onhan se kiehtova ajatus, että hyödynnetään antibakteerista valohoitoa suun haitallisen bakteeriston poistossa. Teknologia kiehtoo monia, ja se voikin olla yksi peruste esimerkiksi miehille kiinnostua Lumoralista ja sitä kautta suun terveydestä, Sara Niilivuo toteaa. 

Hänen mukaansa miesten ja myös poikien suun terveys Suomessa on tällä hetkellä todella ongelmallista, joten kaikki olemassa olevat apukeinot tarvitaan käyttöön. Lumoral-laite voisi tarjota apua monelle muullekin. Erityisesti potilaille, joilla on merkittäviä haasteita suussa sekä heille, joille putipuhdas suu tukee mahdollisesti jo olevaa yleisterveysuhkaa, kuten syöpäsairaus.

– Toisinaan käsiini päätyy asiakasryhmä, jolle olen tehnyt ylläpitohoitoa hyvin, ja asiakas myös itse huolehtii omahoitonsa hampaiden harjauksen ja hammasvälien puhdistamisen osalta tunnollisesti, mutta mikään ei meinaa auttaa. Emme ikävä kyllä toisinaan pysty perinteisin keinoin saamaan verenvuotoa hillittyä kuin tiettyyn pisteeseen asti. Näissä tapauksissa ehdottomasti ottaisin Lumoralin suuhygienian omahoidon kaveriksi yhteistyöhön mukaan ja kokeilisin, mihin se tie meidät vie.

Pitää muistaa, että maassamme on myös jo iso joukko niitä, jotka tekevät asioita suunsa puolesta hyvin. 

– He haluavat viedä suunterveytensä niin sanotulle next levelille, eli parhaaseen mahdolliseen pisteeseen, ja heille Lumoral on varmasti hyvin kiehtova laite. Lumoan mielelläni Lumoralilla omankin suuni viikoittain ja odotan innolla lasten suukappaleen markkinoille tuloa. 

Onko suuhygienisti vain hammaskiven poistaja? 

Niilivuo ottaa haastattelun lopuksi nauraen esiin myös inhokkisanansa ”hammaskiven”. Emme me suuhygienistit kuitenkaan mitään arkeologeja ole. Suuhygienistit hoitavat koko kehoa, ihmisten terveyttä ja parantavat elämänlaatua hyvin monella sektorilla, reittimme tähän on suun kautta.

– Anti-infektiivinen hoito ja biofilmin poisto olisivat termeinä eniten tätä päivää, Niilivuo heittää.

Hammaskivi on toki yleinen ongelma monelle, mutta onko kyseessä “kiveä” sanan varsinaisessa merkityksessä? Monelle tuttu hammaskivi on syljen mineralisoimaa bakteeripeitettä eli plakkia. Plakki, josta oikeammin tulisi jo käyttää termiä biofilmi, on bakteerien ja niiden aineenvaihduntatuotteiden muodostama rakenne, jonka tehtävänä on suojata bakteeriyhdyskuntaa. 

– Plakki on kerrostunutta biofilmiä, hammaskivi on kovettunutta biofilmiä – sitten on vielä silmälle näkymätöntä bakteerimassaa. Yhtä kaikki nämä ovat silti samaa biofilmiä. Sitä vastaan kaikki taistelevat kotona ja vastaanotoilla! 

Sara Niilivuo

On koulutukseltaan suuhygienisti, sydämeltään yrittäjä ja asenteeltaan suunterveyden puolestapuhuja. Niilivuo on myös Hampaille.fi-verkkokaupan toinen omistaja ja Suusi Supervoima -bloggaaja. Hänen vuonna 2009 Tampereelle perustamansa SmileSpa Suuhygienistipalvelu toimii ylpeästi yhtenä Lumoral asiantuntijaklinikkana. “Olen saanut kliinikkona jo todistaa Lumoral-hoidon positiivisen vaikutuksen iensairauksien hoidon tukena”, Niilivuo kertoo.