Monelle ADHD:n tai autismikirjon kanssa elävälle suunhoito ja hammaslääkärissä käyminen voivat tuottaa kuormitusta. Tavanomainen aamun ja illan toimenpide voi joillekin olla stressaava tai jopa ylivoimaiselta tuntuva tilanne.
Taustalla voi olla aistiherkkyyttä, vaikeuksia rutiinien ylläpitämisessä, toiminnanohjauksen haasteita, aiempia huonoja hoitokokemuksia tai pelkoa siitä, ettei tilannetta pysty hallitsemaan. Kyse ei yleensä ollenkaan ole välinpitämättömyydestä tai motivaation puutteesta, vaan siitä, miten keho ja hermosto reagoivat erilaisiin aistiärsykkeisiin, odotuksiin ja muutoksiin.
Suun terveys on tärkeä osa kokonaisterveyttä. Kipu, tulehdus, hampaiden reikiintyminen ja iensairaudet voivat vaikuttaa koko elimistöön ja yleisterveyteen. Ne vaikuttavat myös arjessa uneen, keskittymiseen, jaksamiseen, ruokailuun, itsetuntoon ja elämänlaatuun. Siksi suunhoidon tukeminen on erityisen tärkeää myös silloin, kun arjen rutiinit ovat muutenkin kuormittavia.
Miksi suunhoito voi olla vaikeampaa neurokirjon ihmisille?
ADHD ja autismikirjo voivat vaikuttaa suunhoitoon monella tavalla. Hampaiden pesu vaatii säännöllisyyttä, ajantajua, muistamista, motivaatiota ja motorisia taitoja. Juuri nämä voivat olla haastavia erityisesti silloin, kun arki on kiireistä, vireystila vaihtelee tai siirtymät tilanteesta toiseen kuormittavat.
Autismikirjon henkilöillä aistiherkkyys voi tehdä suunhoidosta erityisen vaikeaa. Hammastahnan maku, harjan tuntuma, vaahto, sähköhammasharjan ääni tai veden ja syljen tunne suussa voivat aiheuttaa voimakasta epämukavuutta. Myös hammaslääkärikäyntiin liittyvät äänet, valot, hajut, makuuasento, suun koskettaminen ja ennakoimattomat vaiheet voivat laukaista stressireaktion.
ADHD:n yhteydessä suunhoitoa voivat vaikeuttaa erityisesti unohtaminen, impulsiivisuus, vaikeus aloittaa tehtäviä ja epäsäännölliset ruokailu- tai napostelutottumukset. Joillakin ADHD-lääkitykseen käytettävillä valmisteilla voi myös olla suun kuivumista aiheuttavia haittavaikutuksia. Kuiva suu puolestaan lisää hampaiden reikiintymisen ja suun limakalvo-ongelmien riskiä.
Pienet mukautukset voivat tehdä suuren eron
Suunhoidossa ja hammashoidossa auttaa harvoin painostaminen tai tiukempi vaatiminen. Usein tärkeämpää on tehdä tilanteesta ennakoitava, turvallinen ja yksilölle sopiva.
Kotona tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hampaiden pesu tehdään aina samaan aikaan ja samassa järjestyksessä. Kuvallinen ohje, ajastin, musiikki tai lyhyt video voi auttaa hahmottamaan, mitä tapahtuu seuraavaksi ja milloin tehtävä päättyy.
Hammaslääkärin tai suuhygienistin klinikalla mukautukset voivat olla hyvin käytännöllisiä: rauhallinen selittäminen, lupa pitää taukoja, lyhyemmät käynnit, ensimmäinen tutustumiskäynti ilman toimenpiteitä, tuttu saattaja, kuulokkeet, aurinkolasit tai oma rauhoittava esine. Tärkeää on, että potilas tietää mahdollisimman hyvin, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Suomen julkisessa suun terveydenhuollossa jokaisella on oikeus peruspalveluihin ja tarvittaessa ohjaukseen eteenpäin. Alle 18-vuotiaiden suun terveydenhuolto on maksutonta, ja lapset sekä nuoret kutsutaan määräajoin suun terveystarkastuksiin. Alan ammattilaisille tarjolla on mahdollisuus pätevöityä erityistarpeisen henkilön kohtaamiseen ja hoitoon.
Miten hammashoitoon hakeudutaan Suomessa?
Suomessa julkinen suun terveydenhuolto järjestetään hyvinvointialueilla tai kaupungin järjestämänä. Kiireellisissä tilanteissa, kuten kovassa hammassäryssä tai suun alueen tapaturmassa, tulee olla yhteydessä oman alueen suun terveydenhuollon päivystykseen. Hoidon tarve ja kiireellisyys arvioidaan samana päivänä, kun hoitopaikkaan otetaan yhteyttä.
Kiireettömässä hoidossa hoitoon pääsyn määräajat riippuvat iästä. 23 vuotta täyttäneiden kiireetön suun terveydenhuolto on järjestettävä kuuden kuukauden kuluessa, ja alle 23-vuotiailla kolmen kuukauden kuluessa.
Aikuisille julkinen hammashoito on yleensä maksullista. Maksu voi koostua käyntimaksusta ja toimenpidemaksuista, ja maksut vaihtelevat sen mukaan, antaako hoitoa suuhygienisti, hammaslääkäri vai erikoishammaslääkäri.
Yksityiseen hammashoitoon voi hakeutua myös itse. Kela voi korvata osan yksityisen hammaslääkärin tai erikoishammaslääkärin antamasta hoidosta sekä heidän määräämistään laboratorio- ja röntgentutkimuksista. Hammaslääkärin tekemä suun ja hampaiden tutkimus korvataan pääsääntöisesti joka toinen kalenterivuosi, mutta terveydentilan sitä edellyttäessä korvaus voi olla mahdollinen kerran kalenterivuodessa.
Kerro tuen tarpeesta jo ajanvarauksessa
Jos henkilöllä on ADHD, autismikirjo, aistiherkkyyksiä, vahvaa hammashoitopelkoa tai vaikeuksia suunhoitotilanteissa, siitä kannattaa kertoa jo ajanvarauksen yhteydessä. Silloin hoitopaikka voi mahdollisuuksien mukaan varata enemmän aikaa, valita sopivan ammattilaisen ja suunnitella käynnin rauhallisemmin.
Ajanvarauksessa voi sanoa esimerkiksi: “Potilaalla on autismikirjo ja voimakas aistiherkkyys suun alueella. Tarvitsemme rauhallisen käynnin, selkeän ennakoinnin ja mahdollisuuden pitää taukoja.”
Tai: “Lapsella on ADHD ja hammashoito on aiemmin ollut hyvin kuormittavaa. Toivomme lyhyttä tutustumiskäyntiä ja selkeitä ohjeita ennen jokaista vaihetta.”
Tällainen tieto voi ratkaisevasti vaikuttaa siihen, onnistuuko käynti turvallisesti ja ilman turhaa kuormitusta.
Turvallisuus on tärkeämpää kuin täydellisyys
Suunhoidossa tavoitteena ei aina tarvitse olla heti täydellinen kahden minuutin harjaus kahdesti päivässä. Joskus ensimmäinen onnistuminen voi olla se, että hammasharja käy suussa lyhyen hetken. Toiselle iso askel voi olla se, että hän istuu hammaslääkärin tuoliin tai käy hoitohuoneessa ilman varsinaista toimenpidettä.
Kun onnistumisia rakennetaan pienin askelin, suunhoidosta voi vähitellen tulla vähemmän uhkaava osa arkea. Erityisesti lasten kohdalla aikuisen rauhallinen suhtautuminen on tärkeää. Häpeä, kiire ja pakottaminen voivat lisätä vastustusta, kun taas ennakointi, kehuminen ja vaihtoehtojen tarjoaminen voivat lisätä hallinnan tunnetta.
Myös suun terveydenhuollon ammattilaisilla on tärkeä rooli. Erityisryhmien suunhoidossa korostuvat yksilöllinen ohjaus, erityispiirteiden tunteminen ja eri toimijoiden yhteistyö.
Suun terveys on myös mielen hyvinvointia
Suun terveys ei vaikuta vain hampaisiin. Se voi vaikuttaa siihen, uskaltaako ihminen hymyillä, puhua, syödä muiden seurassa tai hakeutua hoitoon ajoissa. Jos hammaslääkärikäynteihin liittyy voimakasta ahdistusta tai epäonnistumisen kokemuksia, suunhoito voi alkaa tuntua asialta, jota vältellään kokonaan.
Siksi on tärkeää siirtää huomio pois syyllistämisestä ja kohti tukea. Neurokirjon ihmisille suunhoidon vaikeudet ovat usein todellisia ja arkeen vaikuttavia. Oikeilla mukautuksilla, rauhallisella kohtaamisella ja yksilöllisillä välineillä suunhoito voi kuitenkin muuttua huomattavasti helpommaksi.
Tuote- ja apuvälinevinkkejä arkeen
Sopivat välineet voivat tehdä suunhoidosta helpompaa ja siedettävämpää. Aistiherkälle henkilölle mauton tai miedonmakuinen hammastahna voi olla parempi vaihtoehto kuin voimakas minttu. Jos suu on herkkä tai kuiva, vaahtoamaton fluorihammastahna voi tuntua miellyttävämmältä.
Pehmeä hammasharja voi vähentää kipua ja epämukavuutta, erityisesti jos henkilö ei hahmota helposti, kuinka kovaa hän harjaa. Sähköhammasharja voi puolestaan auttaa silloin, kun hienomotoriikka tai harjaustekniikka on haastavaa. Toisaalta sähköhammasharjan ääni ja tärinä voivat olla joillekin liikaa, joten kokeilu kannattaa tehdä rauhassa.
Jos päivittäinen rutiini on erittäin vaikea ylläpitää, Lumoral voi toimia tavallisen suunhoidon lisänä. Se ei korvaa hampaiden harjausta, fluorihammastahnaa tai hammasvälien puhdistusta, mutta se voi tukea suunhoitoa tilanteissa, joissa perinteinen harjaus jää epäsäännölliseksi tai tuntuu motorisesti ja aistillisesti vaikealta.
Lumoral-sovellus voi myös toimia muistuttajana, mikä voi olla hyödyllistä ADHD:n yhteydessä, kun ajantaju ja rutiinien ylläpito ovat haasteellisia.
On kuitenkin tärkeää huomioida yksilöllinen aistikuormitus. Suukappaleen tunne tai suun purskuttelu voivat sopia osalle hyvin ja toisille huonommin. Siksi tuotetta kannattaa lähestyä samalla tavalla kuin muitakin apuvälineitä: rauhassa kokeillen, ilman painetta ja käyttäjän kokemusta kuunnellen.
Kun tarvitaan enemmän tukea
Jos tavallinen hammashoito ei onnistu mukautuksista huolimatta, kannattaa kysyä omasta suun terveydenhuollosta mahdollisuutta erityisjärjestelyihin tai erikoishammaslääkärin arvioon. Tarvittaessa hoitoa voidaan suunnitella useammassa vaiheessa, ja joissakin tilanteissa voidaan käyttää esilääkitystä tai toteuttaa hammashoito nukutuksessa.
Mahdollisuudet vaihtelevat alueittain ja tilanteen mukaan. Siksi on tärkeää keskustella avoimesti hoitopaikan kanssa siitä, mikä on aiemmin onnistunut, mikä ei ole onnistunut ja millaisia mukautuksia henkilö tarvitsee.
Taloudellinen tuki Suomessa
Julkinen suun terveydenhuolto on alle 18-vuotiaille maksutonta. Aikuisilta peritään julkisessa hoidossa asiakasmaksuja, mutta hoito on yhteiskunnan tukemaa. Yksityisestä hammashoidosta voi saada Kelan sairaanhoitokorvausta tietyin ehdoin.
Joillakin alueilla suun terveydenhuollossa voidaan käyttää palveluseteliä. Palveluseteli ei ole automaattinen oikeus, vaan sen saaminen edellyttää, että hyvinvointialue arvioi palvelun tarpeen ja myöntää palvelusetelin.
Jos ADHD, autismikirjo tai muu pitkäaikainen toimintakykyyn vaikuttava sairaus tai vamma aiheuttaa merkittävää avun, ohjauksen tai valvonnan tarvetta arjessa, Kelasta voi olla mahdollista hakea vammaistukea. Tuki ei perustu pelkkään diagnoosiin, vaan toimintakykyyn ja tuen tarpeeseen. Hakemista varten tarvitaan lääkärin C-lausunto tai muu terveydentilaa kuvaava selvitys.
Kela voi korvata myös terveydenhuollon matkoja, kun matka liittyy sairauden hoitoon, kuntoutukseen tai muuhun korvattavaan terveydenhuollon käyntiin. Korvauksen ehdot riippuvat muun muassa hoitopaikasta, matkustustavasta ja siitä, onko kyse julkisesta vai yksityisestä hoidosta.
Vinkkilista vanhemmille ja läheisille
- Luo mahdollisimman samanlainen rutiini joka päivä.
- Käytä kuvia, ajastinta, musiikkia tai lyhyttä videota.
- Valitse hammastahna ja harja aistiherkkyyden mukaan.
- Kokeile pehmeää harjaa, mautonta tai mietoa hammastahnaa ja tarvittaessa sähköhammasharjaa.
- Muista, että vähän on usein parempi kuin ei mitään.
- Valmistele hammaslääkärikäynti etukäteen.
- Kerro ADHD:stä, autismikirjosta, aistiherkkyydestä tai hammashoitopelosta jo ajanvarauksessa.
- Pyydä taukoja, selkeitä ohjeita ja rauhallista etenemistä.
- Huomioi suun kuivuminen, etenkin jos käytössä on lääkityksiä.
- Kehu yritystä, rohkeutta ja yhteistyötä
Yhteenveto
ADHD:n ja autismikirjon yhteydessä suunhoito voi olla kuormittavaa, mutta ymmärtäväisellä suhtautumisella ja suun terveydenhuollon henkilökunnan tietotasoa parantamalla voidaan muokata kokemusta myönteisemmäksi ajan kanssa. Kun suunhoitoa tarkastellaan yksilön tarpeista käsin, ratkaisuja alkaa löytyä.
Suomessa apua voi hakea oman hyvinvointialueen suun terveydenhuollosta, yksityisestä hammashoidosta, Kelan korvauksista ja tarvittaessa myös laajemmista arjen toimintakykyä tukevista etuuksista. Tärkeintä on, että vaikeudet otetaan todesta ja että hoito suunnitellaan ihmisen, ei vain hampaiden, näkökulmasta.
