Oman suun terveys koetaan usein tärkeäksi, mutta miksi aina ei huvita, ei jaksa tai ei pysty? Vastausta tähän voi hakea omasta, jopa päivittäin vaihtelevasta toimintakyvystä. Vaikka suunhoito vie meiltä päivittäin vain minuutteja, niin pienetkin muutokset henkilökohtaisessa toimintakyvyssä saattavat pyyhkäistä minuutteja mennessään.
Kun fyysinen toimintakyky muuttuu, esimerkiksi ikääntymisen tai sairauksien vuoksi, voi lihasvoima ja nivelten liikkuvuus heikentyä. Silloin voi jopa hammasharjan liikuttaminen tai ahtaiden hammasvälien puhdistaminen tuottaa suuria vaikeuksia. Myös aistitoimintojen, kuten näkökyvyn heikentyessä, voi oman suun puhdistaminen ja sen lopputuloksen arviointi olla hankalaa, joskus jopa mahdotonta. Näistä usein keskustellaankin suunhoidon ammattilaisen vastaanotolla, sillä apuvälineitä ja uutta tekniikkaa voi hyödyntää päivittäisessä suunhoidossa.
Toiminnot, jotka liittyvät tietoon, sen vastaanottoon, käsittelyyn, säilyttämiseen ja käyttöön liittyvät kognitiiviseen toimintakykyyn eri ikäkausina. Suun päivittäisen hoidon onnistumisen taustalla on ajankohtainen tieto suun terveydestä ja terveyssuosituksista sekä oman suun erityispiirteistä ja haasteista. Lisäksi tutkimukset tuottavat jatkuvasti uutta tietoa suun terveyden ja yleisterveyden välisestä vuorovaikutussuhteesta. Kun tätä tietoa jaetaan runsaasti eri medioissa ja kanavissa, voidaan puhua jopa tiedon tulvasta. Luotettavan tiedon löytäminen vaatiikin kriittistä terveyden- ja median lukutaitoa. Mikäli et ole varma tiedon luotettavuudesta, kannattaa aina olla yhteydessä tuttuun suunhoidon asiantuntijaan.
Tietoa on tarjolla varmasti riittävästi, mutta ohitammeko psykososiaalisen näkökulman toimintakykyyn? Kuinka usein vastaanottokäynnillä otetaan puheeksi ihmisen jaksamiseen liittyvät psyykkiset voimavarat ja elämänhallintaan liittyvät tekijät, kuten miten selviytyä arjen haasteista ja pulmatilanteista? Silloin keskustellaan tuntemiseen ja ajatteluun liittyvistä toiminnoista kuten kyvystä tuntea mikä itselle on merkityksellistä ja tärkeää. Suun terveyden näkökulmasta se ilmenee suun terveyden ja omahoidon arvostamisena. Kokemuksena siitä, että hyvä olo suussa on merkityksellistä ja oma toiminta sen eteen on tärkeää.
Elämän pyörteissä olisi joskus myös hyvä pysähtyä miettimään mitkä asiat ja tekijät omaa toimintaa todellisesti ohjaavat. Kuinka paljon muiden ihmisten ajatukset tai mielipiteet ovat oman toimintani takana. Elämänkaaren eri vaiheissa muiden ihmisten vaikutuksen merkitys vaihtelee. Sanomattakin on selvää, että lapsilla ja nuorilla perheen ja kavereiden merkitys on suurimmillaan. Keskustelut sosiaalisessa mediassa luovat nuorten lisäksi myös aikuisille terveyskäyttäytymistä joko suosivan, tai hämmennystä aiheuttavan ympäristön. Ympäristön lisäksi myös ikääntyminen tuo muutoksia ja yksilöllisiä rajoitteita toimintakyvyn alueille eri asteisissa muodoissa. Silloin muiden henkilöiden tuki, apu ja joskus jopa puolesta tekeminen on tarpeen suun terveyden ylläpitämisessä. Ketään ei koskaan pitäisi jättää yksin.
Suun terveydellä ja toimintakyvyllä on vuorovaikutteinen suhde, ne keskustelevat keskenään. Kumpikin joko tukevat tai rajoittavat toisiaan. Hyvän toimintakyvyn avulla suu pidetään terveenä, mutta vastavuoroisesti päivittäisellä suunhoidolla voi olla myös toimintakykyä ylläpitävä voima. Vanha iskulause “hyvä olo suussa, hyvä olo muussa” pitää edelleen paikkansa tässä muuttuvassa maailmassa.
Erja Nuutinen, TtM, SHO, Shg
Terveyden edistämisen asiantuntija
Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry
Erja Nuutinen on Lumoralin vieraskolumnisti, joka kirjoittaa asiantuntija-artikkeleita säännöllisesti ajankohtaisista teemoista suun terveyteen liittyen.
Kirjoitustani innoittavana lähteenä:
THL 2025. Mitä toimintakyky on? Verkkodokumentti. Päivitetty 20.12.2023. Verkkodokumentti luettavissa osoitteessa: https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/mita-toimintakyky-on
