Iäkkäiden kotihoidossa tulisi panostaa enemmän suunterveyteen
Iäkkäiden kotihoidossa tulisi panostaa enemmän suunterveyteen. Suun sairaudet altistavat paitsi särkytiloille ja proteesien käytön epämukavuudelle myös vajaaravitsemukselle ja yleisterveyden heikentymiselle. Asia selviää tuoreesta hammaslääketieteen alan väitöskirjasta.
HLL Eveliina Tuuliaisen hammaslääketieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkasteli toimintakyvyn ja gerastenian eli hauraus-raihnaus-oireyhtymän yhteyttä 75 vuotta täyttäneiden kotihoidon asiakkaiden suun terveyteen, suuhygieniaan ja suun terveyttä edistävään käyttäytymiseen. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin yksilöllisten terveysinterventioiden vaikuttavuutta tässä kohderyhmässä.
Suunterveys tärkeää hyvinvoinnille ja kokonaisterveydelle
Yhteiskunnassamme elintason nousu ja elämänlaadun parantuminen ovat pidentäneet elinikää. Väestörakenteen muutos on siirtänyt iäkkäiden hoivan painopistettä kotihoitoon tuen tarpeessa olevien ikäihmisten osuuden kasvaessa. Säännöllisen kotihoidon asiakkaita on noin 208 000, ja heistä 75 vuotta täyttäneitä noin 70 prosenttia.
Suunterveys on tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Toimintakyvyn heikentyminen vaikuttaa myös suun omahoitoon. Huono suuhygienia lisää epäedullisten mikrobien osuutta syljessä ja ientaskunesteessä. Lisäksi ikääntyvällä väestöllä on aiempia sukupolvia enemmän omia hampaita jäljellä, mikä lisää suun sairauksien riskiä.
Suusairaudet altistavat paitsi särkytiloille ja proteesien käytön epämukavuudelle, myös vajaaravitsemukselle ja yleisterveyden heikentymiselle, todetaan väitöstutkimuksessa. Suusairaudet, kuten parodontiitti, ovat yhteydessä myös lisääntyneeseen sydän- ja verisuonisairauksien ja keuhkoinfektioiden riskiin ja kohottavat elimistön matala-asteista tulehdustilaa heikentäen useiden pitkäaikaissairauksien hoitotasapainoa. Huono suunterveys heikentää lisäksi sosiaalista kanssakäymistä ja elämänlaatua.
Ikäihmisen toimintakyky on yhteydessä suunterveyteen
Väitöskirjan tutkimustulokset osoittavat, että tutkittavien suun omahoidon toteutus ja kotihoidon henkilöstön tarjoama tuki suuhygienian ylläpitämiseksi olivat riittämättömiä. Tulokset osoittavat myös, että parempi toimintakyky ja suunterveys tarjoavat paremmat edellytykset voida hyvin.
Tutkittavista 62 prosenttia oli laaja-alaisemman arvion tarpeessa gerastenian suhteen, 56 prosenttia raportoi kokevansa suun kuivuuden tunnetta ja 80 prosentilla oli riski vajaaravitsemukselle. Gerastenia lisää sairastuvuutta, toiminnanvajautta sekä sairaala- ja pitkäaikaishoidon tarvetta, mutta aktiivisemmalla seulonnalla sen seuraukset olisivat alkuvaiheessa tehokkaasti ehkäistävissä. Lisäksi tutkimustulokset osoittavat, että suun kuivuuden seulonnan ja hoidon tulisi olla osa iäkkäiden ravitsemushoidon kokonaisuutta.
– Hyvin iäkkäiden, huonokuntoisten ja hoidosta riippuvaisten iäkkäiden määrän lisääntyessä on yhä tärkeämpää huolehtia suun sairauksien ennaltaehkäisystä iäkkäiden hyvinvoinnin turvaamiseksi ja hammasperäisten infektioiden aiheuttamien komplikaatioiden ehkäisemiseksi. Tätä ajatellen väitöstutkimuksen tuottama uusi tieto kotihoidon asiakkaista ja terveysinterventioiden vaikuttavuudesta on erityisen ajankohtaista, Hammaslääketieteen lisensiaatti Eveliina Tuuliainen toteaa lehdistötiedotteessa.
Tutkittavista 54 prosentilla oli vähintään kohtalainen tarve ulkopuoliselle tuelle ja kognitiivisen toimintakyvyn haasteet olivat yleisiä. Alentunut toimintakyky oli yhteydessä heikompaan suun terveyteen ja suuhygieniaan. Tutkittavilla esiintyi huomattava tarve suun terveydenhuollon palveluille niin proteesien korjaustarpeen kuin korjaavan karieshoidon osalta. Lisäksi hammasplakkia ja ienverenvuotoa esiintyi valtaosalla hampaallisista tutkittavista ja proteesien käyttäjillä proteesihygienia osoittautui heikoksi. Kuitenkin vain vajaa viidennes raportoi ongelmista suun omahoidossa. Vajaaravitsemusriskissä oli 80 prosenttia tutkittavista.
Hammaslääketieteen lisensiaatti Eveliina Tuuliaisen väitöskirja Oral health, hygiene and oral health-related behaviour among old home care clients – Effectiveness of individually tailored interventions tarkastettiin terveystieteiden tiedekunnassa 31.3.2023. Vastaväittäjänä toimii professori Esa Jämsen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Liisa Suominen Itä-Suomen yliopistosta.
Lue lisää: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-4801-4
