Huippu-urheilijalle lemmikit tuovat vastapainoa arkeen

Huippu-urheilijalle urheilu on ykkösasia elämässä – kaikki muu kulkee sen ehdoilla. Suomen ykkösnimi naisten pika-aidoissa Annimari Kortteen päivät koostuvat lähestulkoon täysin treeneistä, syömisestä ja levosta. Vastapainoa arkeen tuovat Siperianhuskyt Tokyo ja Cairo sekä sekarotuinen Raad-koira.

— Kilpaurheilu on arjen henkinen stressi ja kiire urheilijalle, Annimari yllättää, kun häneltä kysyy, onko urheilu hyvä vastapaino arjen henkiselle stresseille ja kiireille.

— Urheilu on usein todella stressaavaa, jokainen treeni ja päivä on merkityksellinen ja voi vaikuttaa koko vuoteen. Yksi sairastelu tai vamma voi lopettaa koko kauden tai koko uran, niin jokainen päivä on tietyllä tavalla stressaava. Tottakai se tuo myös eniten iloa elämään, ja siksi sitä tehdään, hän kuvailee.

Annimari tietää, mistä hän puhuu. Hän on kaikkien aikojen nopein suomalainen 100 metrin aitajuoksija Suomen ennätyksellä 12,72 ja on edustanut Suomea useita kertoja arvokilpailuissa. 100 metrin aitajuoksun finaaliin hän selviytyi alle 20-vuotiaiden EM-kisoissa vuonna 2007.

Helpolla hän ei ole kuitenkaan kilpaurallaan päässyt. Menestyminen on vaatinut määrätietoisuutta ja positiivista asennetta – suomalaista sisuakin – kun sairastelukierre pakotti hänet viiden vuoden kilpailutauolle vuonna 2012.

Terveys kaiken edellä

— Huippu-urheilijalle urheilu on usein isoin sisältö elämässä, mutta toki on hyvä olla muutakin vastapainoa, kuten perhe ja ystävät. Perhe on myös tärkeäksi avuksi silloin, kun koirani kaipaavat hoitoapua kisareissujen ja harjoitteluleirien ajaksi.

Annimari treenaa nykyään kuutena päivänä viikossa. Ennen hän saattoi tehdä 12 treeniäkin viikossa, mutta syksystä lähtien – sen jälkeen, kun alkoi itse tekemään treeniohjelmansa – hän on siirtynyt uuteen treeniaikatauluun. Vähemmän on joskus enemmän.

— Aloitamme treenit yleensä 9.30 aamulla ja ne loppuvat klo 12–13. Aloin elokuussa suunnittelemaan itse harjoitusohjelmani, sen lisäksi minulla on valmentaja, joka valvoo kaikki harjoitukseni, Korte sanoo.

Korte myöntää, että vaikka uhrauksia vaaditaan huippu-urheilussa paljon, itsestä on kiinni, mitkä asiat kokee uhrauksiksi.

— On monia asioita joita urheilija ei voi tehdä, koska ne olisivat pois palautumisesta tai olisivat loukkaantumisriski. Silloin, kun onnistuu tai tekee tuloksia, joista on aina unelmoinut, on se kaikkien uhrauksien, kipujen ja stressin arvoista.

Annimarin kilpauraa ovat värittäneet lukuisat terveysongelmat, joista haastavimmat eosinofiilinen esofagiitti eli ruokatorven allerginen tulehdus ja rintakehän kipua aiheuttava Tietzen syndrooma.

— Allergiat ovat vaikuttaneet arkeeni todella paljon. Niiden takia kehossani on aina pieni tulehdus päällä. Eosinofiilisen esofagiitin takia jouduin myös laittamaan urheilun tauolle.

Terveyshaasteiden vuoksi Annimari joutuu olemaan erityisen tarkkana muun muassa ruokavalionsa kanssa. Myös riittävä lepo on välttämätöntä treeni- ja kisakunnon ylläpitämiseksi.

— Syön paljon lihaa, kypsennettyjä kasviksia ja gluteenittomia hiilareita. Levon tärkeys urheilijana korostuu iän myötä. Nyt olen syksyn levännyt kevyillä viikoilla jopa kolme päivää, kun ennen kevyt viikko merkitsi kahta lepopäivä.

Suunterveys tukee myös kisasuorituksia

Huippu-urheilu luo erityisiä vaatimuksia suunterveydelle. Urheilijoilla kehon lisäksi myös hampaat joutuvat usein koville, koska runsas treenaaminen vaatii kulkeakseen riittävästi energiaa. Tämä taas voi näkyä ruokailukertojen määrässä.

Urheiluravinteiden lisäksi raskas hengitys kovien harjoitusten aikana vähentää suun syljen eritystä ja kuivattaa urheilijan suuta. Sylki antaa luonnollisesti hyvää suojaa hampaille. Kun tätä ei enää ole, bakteerit pääsevät suussa kariesta muodostamaan.

Hampaansa Annimari harjaa sähköharjalla suositusten mukaan kaksi kertaa vuorokaudessa. Myös hammasvälinsä hän puhdistaa säännöllisesti. Vaikka suuhygieniarutiini onkin kunnossa, hampaista on ollut Annimarille silti harmia – paljon ientulehduksia ja muutama vuosi sitten kaksi hänen hampaistaan halkesi kokonaan.

Tähän saumaan osuu hyvin suomalaisten kehittämä Lumoral-hoito, joka tehostaa hampaiden omahoitoa ja suunterveyttä myös silloin, kun perinteiset menetelmät eivät riitä. Lumoral-hoito on suomalaistutkijoiden kehittämä uusi suuhygieniamenetelmä, jonka avulla plakin bakteerit voi poistaa hampaiden pinnalta 99,99 %:sti. Lumoral on kohdennettu käsittely, mikä tarkoittaa, että suun normaali, tärkeä bakteerifloora säilyy. Samalla ientulehdus rauhoittuu.

— Olen käyttänyt Lumoralia jonkun aikaa ja huomannut, miten ikenet eivät enää vuoda verta hammasvälejä puhdistaessa. On todella hienoa, että on keksitty laite, joka auttaa pitämään suun terveenä.

— Moni ei tule ajatelleeksi, kuinka paljon suun terveys vaikuttaa terveyteen yleisesti ja urheiluun, myös urheilusuorituksiin. Minusta urheilujärjestöjen pitäisi enemmän huolehtia siitä, että suun terveyden tärkeys olisi tiedossa kaikilla huippu-urheilijoista lapsiin asti! hän korostaa.

Positiivinen elämänasenne vie eteenpäin

Annimari palasi kilparadoille 2017 ja on paluunsa jälkeen saavuttanut lähes kaikki aiemman uransa mahdottomiksi uskotut unelmat. Suomen ennätyksen lisäksi hän on rikkonut Kalevan Kisojen ennätyksen ja oli Suomessa voittamaton vuonna 2020 ja 2021.

— Alitin Tokion Olympiarajan kahdeksan kertaa, enemmän kuin kukaan muu suomalainen yleisurheilija, hän kertoo.

Annimari valittiin Vuoden Positiivisimmaksi Suomalaiseksi 2020. Myönteinen elämänasenne myös näkyy hänessä.

— Positiivisuus auttaa vaikeiden aikojen kanssa. Tavoitteeni on nähdä rajani aitajuoksijana ja inspiroida muitakin olemaan luovuttamatta ja uskomaan unelmiinsa. Haluan näyttää, ettei mikään ole mahdotonta. Positiivisuus on varmasti auttanut minua pääsemään huipulle kaikkien vaikeuksienkin jälkeen!

Syksyllä Annimari kertoi Instagramin seuraajilleen valmistuneensa vastikään koirien koulutusohjaajaksi.

— Kesällä, kun en voinut kisata, niin ajattelin, että mitä parempaa tekemistä kuin opiskelu. Kaikki varmaan tietävät, että koirat ovat mulle aitajuoksun ohella tärkeintä, mitä on. Voisin alkaa pitää erilaisia koirankoulutuskursseja, mutta ne saavat odottaa vielä pari vuotta, Korte postasi sivustollaan. 

Annimari kuvassa Siperianhuskinsa Cairon kanssa.