Hampaiden kiinnityskudossairaus parodontiitti, ja diabetes ovat kaksi yleistä kansansairautta, ja niiden välillä on vahva kaksisuuntainen yhteys. Epätasapainossa oleva diabetes edistää parodontiitin etenemistä ja vaikeuttaa sen hoitoa. Toisaalta, parodontiitin aktiivisuus vaikuttaa haitallisesti diabeteksen hallintaan ja hoitoon.
Noin puolet maailman väestöstä kärsii ientulehduksesta, kun taas lähes puoli miljardia ihmistä sairastaa diabetesta.
Pelkästään Suomessa on noin 500 000 diabeetikkoa, joista noin 50 000 sairastaa tyypin 1 diabetesta ja noin 400 000 tyypin 2 diabetesta. Lisäksi arvioidaan, että Suomessa on jopa 100 000 diagnosoimatonta tyypin 2 diabetesta sairastavaa.
Diabetes ja parodontiitti
Parodontiitti on hampaiden kiinnityskudossairaus, joka etenee ientulehduksesta ja voi pahimmillaan johtaa hampaiden menetykseen. Sairauden oireisiin kuuluvat punoittavat, turvonneet ja verenvuotavat ikenet, ikenien vetäytyminen, ientaskujen syntyminen, hampaiden löystyminen, pahanhajuinen hengitys sekä mahdolliset nielemis- ja puru-ongelmat.
Parodontiittiin liittyy monia riskitekijöitä, kuten tupakointi, geneettiset tekijät, ja diabeteksen kaltaiset systeemiset sairaudet.
Tuore tutkimus vahvistaa diabeteksen ja suunterveyden yhteyttä
Tuore tutkimusnäyttö vahvistaa käsitystä siitä, että diabeteksen ja suun terveyden välinen yhteys toimii molempiin suuntiin. Elokuussa 2026 The Lancet Public Health -lehdessä julkaistussa systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä koottiin yhteen 28 tutkimuksen ja yli 300 000 henkilön tiedot.
Tutkimuksen mukaan parodontiittia sairastavilla todettiin 18–25 prosenttia suurempi todennäköisyys sairastua tyypin 2 diabetekseen verrattuna henkilöihin, joilla ei ollut parodontiittia. Hampaattomuuteen liittyi puolestaan noin 30 prosenttia suurempi tyypin 2 diabeteksen riski 5–20 vuoden seurannassa.
Yhteys näkyi myös toiseen suuntaan. Tyypin 2 diabetesta sairastavilla todettiin seurannan aikana parodontiittia 28 prosenttia todennäköisemmin kuin henkilöillä, joilla ei ollut diabetesta seurannan alussa. Diabetes liittyi myös 12–20 prosenttia suurempaan hampaiden menetyksen riskiin. Sen sijaan hampaiden reikiintymisen ja diabeteksen välillä ei tässä tutkimuksessa havaittu vastaavaa yhteyttä.
Tutkimus ei yksin osoita suoraa syy-seuraussuhdetta, mutta tulokset vahvistavat käsitystä diabeteksen ja iensairauksien kaksisuuntaisesta yhteydestä. Taustalla voivat vaikuttaa esimerkiksi krooninen matala-asteinen tulehdus, immuunijärjestelmän muutokset sekä sairauksille yhteiset riskitekijät. Ienkudosten pitkäaikainen tulehdus voi vaikuttaa elimistön glukoosiaineenvaihduntaan, kun taas diabetes voi heikentää suun kudosten vastustuskykyä ja paranemista.
Tulokset korostavat, että suunterveys kannattaa huomioida osana diabeteksen ehkäisyä ja hoitoa. Samalla hammaslääkärin vastaanotto voi tarjota mahdollisuuden tunnistaa henkilöitä, joilla on muitakin tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä.
Diabeetikolle suunterveys on avainasia
Diabetespotilailla, joilla on parodontiitti, suun terveys vaatii erityishuomiota, muistuttaa Uuden lastensairaalan lasten sydän- ja elinsiirtokirurugi Tommi Pätilä. Pätilä on myös yksi mekaanista suuhygieniaa tehostavan Lumoral-innovaation kehittäjistä.
– Diabeetikoiden on erityisen tärkeää panostaa säännölliseen suuhygieniaan ja hammaslääkärikäynteihin. Tämä ei ainoastaan paranna potilaiden elämänlaatua, vaan myös vähentää pitkäaikaisten komplikaatioiden riskiä, Pätilä kertoo.
Pätilän mukaan kotona toteutettuun suuhygienian hallintaan voidaan kombinoida tukihoitoja, kuten tulehdusmerkkiaine aMMP-8 inhibiittorina toimiva matala-annoksinen doksisykliini ja valoaktivoitavat suuhuuhteet, joilla on anti-inflammatorinen vaikutus.
– Antibakteerisen Lumoral-hoidon avulla plakin haitallisia bakteereja voidaan tehokkaasti poistaa hampaiden pinnoilta ja ienrajoista. Kotona annosteltu Lumoral-hoito on osoittautunut huomattavasti tehokkaammaksi ja myös paremmaksi siedetyksi kuin klooriheksidiinipohjainen suuvedet, joita yleisesti nykyään käytetään.
Pätilä korostaa, että antibakteerinen hoito toteutetaan mekaanisen hampaiden puhdistuksen lisänä, eikä se korvaa hammasharjan ja hammasvälien puhdistamisen tarvetta. Miksi mekaanista suun puhdistusta tehostavaa lisähoitoa sitten tarvitaan?
– Tutkimusten perusteella hampaita harjaamalla saadaan vain 65% plakista poistettua. Jäännösplakkia jää jokaisella suuhun tehokkaimmankin hampaiden harjauksen jälkeen. Lumoral auttaa poistamaan tämän jäännösplakin. Säännöllisellä Lumoral-hoidolla hammaspinnat saadaan kunnolla puhtaiksi. Erityisesti diabeetikot hyötyvät tästä jäännösplakin eliminoinnista, Pätilä sanoo.
Tutkimusten mukaan säännöllinen antibakteerinen hoito perinteisen ei-kirurgisen standardihoidon tukena vähentää tulehdusta ienkudoksissa sekä parantaa suuhygieniaa ja syventyneiden taskujen paranemista kroonisessa parodontiitissa verrattuna tavanomaiseen hoitoon.
Antibakteerisen hoidon on osoitettu ennaltaehkäisevän ja osaltaan parantavan myös implanttien ympäryskudosten tulehduksia. Hoito sopii kaikille, mutta tehokkaimpana valoaktivoitava antibakteerinen hoito nähdään potilailla, joilla on tarvetta tehostettuun suuhygieniaan.
Lähteitä:
- Trujillo K, Räisänen IT, Sorsa T, Pätilä T. Repeated daily use of dual-light antibacterial photodynamic therapy in periodontal disease—a case report. Dent J (Basel). 2022;10(9):163. doi:10.3390/dj10090163
- Pakarinen S, Välimaa H, Heikkinen AM, et al. A randomized controlled trial of home-applied dual-light photodynamic therapy during supportive periodontal care (HOPE-CP study). J Periodontol. 2026;97:720–731. https://doi.org/10.1002/jper.70082
- Lähteenmäki H, Pätilä T, Räisänen IT, Kalliala R, Sorsa T. Peri-Implant Diseases: Enhanced Antibacterial Photodynamic Therapy. Clinical and Experimental Dental Research. 2025;11:e70146. doi:10.1002/cre2.70146
- Gholami L, Shahabi S, Jazaeri M, Hadilou M, Fekrazad R. Clinical applications of antimicrobial photodynamic therapy in dentistry. Front Microbiol. 2023;13:1020995. doi:10.3389/fmicb.2022.1020995
- Botelho J, Singh S, Varenne B, et al. Oral health and diabetes: a systematic review and meta-analysis. Lancet Public Health. 2026;11(8):e555–e566. doi:10.1016/S2468-2667(26)00149-0
