Hammasbakteerit ja aivoinfarktin riski: uusi tutkimus paljastaa yhteyden
Aivoinfarkti sekä muut sydän- ja verisuonitaudit ovat maailman johtavia kuolinsyitä. Perinteisten riskitekijöiden lisäksi infektiosairauksilla näyttäisi olevan oma osuutensa näiden sairauksien taustalla, joskin tarkka mekanismi on jäänyt epäselväksi. Väitöskirjatutkimuksessaan lääketieteen lisensiaatti Olli Patrakka selvitti hammasperäisten bakteerien osuutta aivoinfarktin synnyssä.
Aivoinfarktiin sairastuu Suomessa noin 17 000 henkilöä vuosittain, joista viidesosa on työikäisiä. Suun bakteerien rooli aivoinfarktin synnyssä on kasvavan mielenkiinnon kohteena. Tuoreen tutkimuksen tulokset antavat uutta näkökulmaa sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn ja hoitoon, ja ne voivat auttaa kehittämään tehokkaampia ennaltaehkäisystrategioita tulevaisuudessa.
Olli Patrakka tarkasteli väitöstutkimuksessaan suun bakteerien, erityisesti viridans-ryhmän streptokokkien, merkitystä aivoinfarktin synnyssä. Viridans-ryhmän streptokokit ovat suun normaaleita mikrobeja, mutta verenkiertoon päästessään ne voivat aiheuttaa vakavia sairauksia, kuten sydänläppien tulehduksen.
– Tutkimuksemme osoitti, että suurimmasta osasta aivoveritulppia löytyi viridans-streptokokkeja. Tällaista löydöstä ei ole aiemmin raportoitu, Patrakka kertoo.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että ahtautuneista kaulavaltimonäytteistä löytyi huomattavasti enemmän viridans-streptokokkeja verrattuna terveisiin näytteisiin. Heikon suun terveyden ja aivoinfarktin välinen yhteys liittyi kaulavaltimon valtimonkovettumatautiin.
– Näytteissä oli jäännöksiä mikrobiyhteisöistä eli niin sanotuista bakteeribiofilmeistä. Samantyyppistä rakennetta esiintyy hammasplakissa, Patrakka lisää.
Tutkimustulokset viittaavat siihen, että hammasperäisten bakteerien aiheuttama tulehdus saattaa olla tärkeässä roolissa aivoinfarktin ja muiden sydän- ja verisuonitautien synnyssä. Aivoinfarktin ennaltaehkäisyssä säännöllinen hammashuolto tuleekin ottaa huomioon. Lisäksi jatkotutkimuksissa olisi selvitettävä esimerkiksi oikea-aikaisen antimikrobisen hoidon mahdollinen merkitys potilaan ennusteeseen sekä tutkittava mahdollisuuksia bakteerirokotteen kehittämiseksi.
Väitöstilaisuus järjestetään perjantaina 8. maaliskuuta kello 12 Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Petra Ijäs Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Pekka Karhunen Tampereen yliopistosta.
Kuva: Hanna-Sofia Luoto
