Terve suu vähentää aivoinfarktiriskiä: Hoitamaton ientulehdus tuplaa riskin alle 50-vuotiailla

Terve suu vähentää aivoinfarktiriskiä: Hoitamaton ientulehdus tuplaa riskin alle 50-vuotiailla

Hammas- ja suuperäiset bakteerit ovat yhteydessä moneen elimistön krooniseen sairauteen. Huolellinen hampaiden harjaus ja säännölliset hammaslääkärikäynnit voivat ehkäistä myös aivoinfarkteja (1). Asian tärkeyden on nostanut esille nyt myös Suomen suurin uutismedia Helsingin Sanomat tuoreessa artikkelissaan.

Maailman aivohalvausyhdistys WSO:n (World Stroke Organization) tilastojen mukaan yli 13 miljoonaa ihmistä sairastuu aivoinfarktiin vuosittain, ja joka neljäs ihminen sairastuu aivohalvaukseen elinaikanaan. Uusi tutkimus paljastaa, että vakavaa iensairautta, parodontiittia, sairastavalla on jopa kaksinkertainen riski saada aivoinfarkti jo alle viisikymppisenä. Tutkittavilla ei ollut taustalla perinteisiä aivoinfarktin riskitekijöitä, kuten korkeaa verenpainetta tai kolesterolia. Tutkimuksessa havaittiin myös, että aivoinfarkti oli sitä vakavampi, mitä pahemmaksi parodontiitti oli suussa edennyt. (2)

Tutkimuksessa mukana ollut hammaslääketieteen professori Pirkko Pussinen Itä-Suomen yliopistosta muistutti HS lehden haastattelussaan, että parodontiitti koskee valtaosaa aikuisista. Hän harmittelee, että aina suun infektioita ei  osata ottaa tosissaan, vaikka kannattaisi. Jos hampaita harjatessa ikenistä vuotaa verta, ientuledus on jo aktivoitunut, ja tilanne vaatii reagointia.

Lumoral-blogia varten haastattelimme aiemmin keväällä lääketieteen lisensiaatti Olli Patrakkaa tärkeästä aivoterveysaiheesta. Hän tarkasteli Tampereen yliopiston oikeuslääketieteen alan väitöskirjassaan suun bakteerien, erityisesti viridans-ryhmän streptokokkien, merkitystä aivoinfarktin synnyssä. Viridans-ryhmän streptokokit ovat suun normaaleita mikrobeja, mutta verenkiertoon päästessään ne voivat aiheuttaa vakavia sairauksia, kuten sydänläppien tulehduksen. Verenkiertoon ne voivat päästä tulehtuneiden ikenien kautta esimerkiksi hampaita harjatessa.

– Nämä bakteerit kiinnittyvät suussa hampaan pinnalle ja käynnistävät hammasplakin muodostumiseen johtavan prosessin. Hypoteesimme on, että samanlainen ilmiö tapahtuu myös silloin, kun esimerkiksi hammastoimenpiteen tai hammastulehduksen yhteydessä verenkiertoon päässeet bakteerit kulkeutuvat valtimoiden seinämien sisään. Tämä saattaa nopeuttaa niin aivoinfarktien kuin esimerkiksi sepelvaltimotaudin ateroskleroosiin eli valtimonkovettumataudin kehittymistä ja tulehduksen syntymistä, Patrakka kuvaili.

Huono suuhygienia on riskitekijä aivoinfarktille

Patrakan mukaan hammasperäisiä bakteereja pystyy löytämään aivoinfarktipotilaiden aivoveritulpista noin neljässä-viidessä osassa tapauksista. Vastaavanlaista tulosta ei ole aiemmin raportoitu.

– Tutkimusta varten kerättiin Tampereella hoidettujen aivoinfarktipotilaiden aivoveritulppia akuuttihoidon yhteydessä. Sen lisäksi näytteinä käytettiin muun muassa oireisesta kaulavaltimonahtaumasta kärsivien potilaiden endarterektomiakudosta.

Epidemiologiset tutkimukset ovat näyttäneet, että huono suuhygienia on itsenäinen riskitekijä aivoinfarktille.

– Tutkimukseni tulokset viittaavat siihen, että yhteys voisi selittyä nimenomaan valtimon kovettumaplakissa hammasbakteerien aiheuttaman tulehdusreaktion kautta.

Väitöskirjan löydöt ovat merkittäviä, sillä ne avaavat uusia mahdollisuuksia kehittää aivoinfarktin saaneen potilaan hoitoa.

– Myös rokotteen kehittäminen voi olla mahdollista, Patrakka arvioi.

Entä mitä tämänkaltaisilla havainnoilla voi olla käytännön vaikutuksia aivoinfarktipotilaiden hoidossa ja terveydenhuollon menetelmissä?

– Vaikka syy-seuraussuhteen selvittämiseksi tarvitaan lisätutkimuksia, tutkimus vahvistaa näkemystä, että suun terveydestä on huolehdittava, erityisesti niiden kohdalla, joilla on aivoinfarktin riski.

Patrakan mukaan suun streptokokkibakteerien aiheuttama tulehdus tulisi aina ottaa huomioon aivoinfarktin ennaltaehkäisyssä osana säännöllistä hammashoitoa. Lisäksi on tärkeää tutkia tulevaisuudessa oikea-aikaisen antimikrobisen hoidon tai bakteerirokotteen mahdollisia hyötyjä.

Parodontiitti monen vaivan taustalla

Tutkimukset osoittavat, että hammasplakin bakteerit ovat vastuussa noin 95 prosentista suun sairauksista. Yksi yleisimmistä suun sairauksista on hammasplakin aiheuttama vakava iensairaus parodontiitti. Kansantaudiksi rinnastetun taudin varhaisia merkkejä ovat muun muassa punoittavat ikenet, ienverenvuoto ja pahanhajuinen hengitys.

Parodontiittia sairastavilla potilailla hammasta kiinnittävät säikeet tuhoutuvat, minkä seurauksena ikenen ja hampaan väliin alkaa muodostua ientasku. Tämä ientasku saattaa laajentua koko hampaan ympärille. Mikäli tulehdusta ei hoideta ajoissa ja suun omahoitoa tehosteta, se voi edetä tuhoamaan laajemmalti hampaiden kiinnityskudoksia ja lopulta myös leukaluuta. (1).

Huolellinen suuhygienia on suun infektioiden ehkäisyn ja hoidon kannalta avainasemassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan yhä useampi harjaa Suomessa hampaansa vähintään kaksi kertaa päivässä, mutta omahoidossa on edelleen puutteita. Kun naisista noin 80 % harjaa hampaansa vähintään kaksi kertaa päivässä, miehillä vastaava luku on 53 % (FinTerveys 2017 -raportti).

Puutteet suuhygieniassa näkyvät suoraan myös suun infektiosairauksien tilastoissa. Esimerkiksi iensairaudet ovat jo 30–44-vuotiaiden ikäluokassa huolestuttavan yleisiä sekä naisilla (43 %) että miehillä (57 %).

Hampaiden huolellinen mekaaninen harjaaminen ja hammasvälien puhdistaminen on tärkeää, sillä myös oireettomat suun tulehdukset voivat vaikuttaa koko kehon terveyteen.

– Tilastojen mukaan henkilöt, joilla on suu kunnossa, elävät pidempään.. Jokainen puuttuva hammas vähentää elinajanodotetta. Tästä puhutaan aivan liian vähän, sanoo HUS Uuden lastensairaalan sydän- ja elinsiirtokirurgi Tommi Pätilä.

Pätilä on myös yksi antibakteerisen Lumoral-menetelmän kehittäjistä. Lumoral on lääkinnällinen laite, joka on suunniteltu parantamaan suuhygieniaa ja kohentamaan suunterveyttä. Antibakteerinen suunhoitomenetelmä soveltuu erityisesti niille potilaille, joilla on vaikeasti hoidettavia iensairauksia, kuten parodontiittia, mutta jotka eivät saa riittävää tulosta perinteisistä suuhygieniamenetelmistä, kuten hampaiden harjauksesta ja hammasvälien puhdistamisesta.

Moniammatillisen yhteistyön tärkeys korostuu

Pätilän mukaan lääkäreiden ja hammaslääkäreiden välinen yhteistyö on tärkeää, ja sitä on tarpeen jopa lisätä Suomessa. Monet lääkärit Suomessa tarkistavat jo vastaanotollaan potilaidensa suunterveyden tilan ja opastavat heitä tarvittaessa jatkohoitoon. Esimerkiksi diabetes on hyvä esimerkki sairaudesta, jossa piilevienkin tulehdusten merkitys yleisesti jo ymmärretään. Mutta vastaavanlaista yhteistyötä kaivataa lisää monien diagnoosien nopeuttamiseksi ja jopa yleissairauksien ehkäisemiseksi.

– Tampereen yliopiston tuore lääketieteen alan väitöstyö on merkittävä, sillä se käsittelee suunterveyttä osana elimistön kokonaisterveyttä, Pätilä sanoo.

Olli Patrakan kiinnostus suun bakteereita kohtaan syntyi patologian alan lääkärin työtehtävissä. Onko nuorten lääkäreiden kiinnostus hammasperäisten suun infektioiden vaikutuksesta yleisterveyteen yleisemmin lisääntynyt?

– Mielestäni ei ole lisääntynyt, mutta sen pitäisi. Noin viisi vuotta sitten saamassani lääketieteen alan peruskoulutuksessa ei myöskään puhuttu hammasperäisten infektioiden vaikutuksesta yleisterveyteen. Toki aihe on vielä verrattain uusi, mutta toivon mukaan tietoisuus ja tieteellinen näyttö lisääntyy hiljalleen vuosien aikana.

Patrakka korostaa, että yleislääkärin on tärkeä tietää, milloin suun sairauden vuoksi täytyy ohjata hammaslääkärille. Tämä nopeuttaisi sekä suun infektioiden hoitoa että tukisi parhaimmillaan myös monen yleissairauden hoitotasapainon saavuttamista. 

– Tutkimukseni osaltaan lisää näyttöä siitä, että suun terveyden vaikutus yleisterveyteen on suuri. Hampaan ytimen verisuonet ovat suorassa yhteydessä systeemiverenkiertoon ja sitä kautta bakteerit ja niiden aineenvaihduntatuotteet pääsevät suoraan kiertämään kehoomme, mikäli hampaisto ei ole kunnossa.

 

 

Lähteitä:

Sen S, Giamberardino LD, Moss K, Morelli T, Rosamond WD, Gottesman RF, Beck J, Offenbacher S. Periodontal Disease, Regular Dental Care Use, and Incident Ischemic Stroke. Stroke. 2018 Feb;49(2):355-362. doi: 10.1161/STROKEAHA.117.018990. Epub 2018 Jan 15. PMID: 29335336; PMCID: PMC5780242.

Leskelä J, Putaala J, Martinez-Majander N, Tulkki L, Manzoor M, Zaric S, Ylikotila P, Lautamäki R, Saraste A, Suihko S, Könönen E, Sinisalo J, Pussinen PJ, Paju S. Periodontitis, Dental Procedures, and Young-Onset Cryptogenic Stroke. J Dent Res. 2024 May;103(5):494-501. doi: 10.1177/00220345241232406. Epub 2024 Apr 16. PMID: 38623924; PMCID: PMC11047014.

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/154588/978-952-03-3315-7.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Pakarinen S, Saarela RKT, Välimaa H, Heikkinen AM, Kankuri E, Noponen M, Alapulli H, Tervahartiala T, Räisänen IT, Sorsa T, et al. Home-Applied Dual-Light Photodynamic Therapy in the Treatment of Stable Chronic Periodontitis (HOPE-CP)—Three-Month Interim Results. Dentistry Journal. 2022; 10(11):206. https://doi.org/10.3390/dj10110206

Nikinmaa S, Alapulli H, Auvinen P, Vaara M, Rantala J, et al. (2020) Dual-light photodynamic therapy administered daily provides a sustained antibacterial effect on biofilm and prevents Streptococcus mutans adaptation. PLOS ONE 15(5): e0232775. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0232775

Nikinmaa S, Moilanen N, Sorsa T, Rantala J, Alapulli H, Kotiranta A, Auvinen P, Kankuri E, Meurman JH, Pätilä T. Indocyanine Green-Assisted and LED-Light-Activated Antibacterial Photodynamic Therapy Reduces Dental Plaque. Dentistry Journal. 2021; 9(5):52. https://doi.org/10.3390/dj9050052

 

Lumoral-asiantuntijaklinikat ja jälleenmyyjät

Lumoral-hoidolla on jo tuhansia tyytyväisiä käyttäjiä. Ota yhteyttä ja liity alati laajenevaan asiantuntijaklinikoiden ja jälleenmyyjien verkostoomme.