Haiseeko hengityksesi? Se voi olla merkki vakavammasta ongelmasta

Jokainen kärsii ajoittaisesta pahanhajuisesta hengityksestä eli halitoosista. Vaivan taustalla voi olla useita syitä. Perimmäisen syyn tunteminen ja ymmärtäminen on tärkeää, jotta ongelman hoito ja ennaltaehkäisy on mahdollista.

Halitoosi koskettaa noin joka neljättä ihmistä maailmassa – monet eivät välttämättä edes huomaa oman suunsa pahaa hajua. Muut yleensä kyllä huomaavat. Tällöin henkilökohtaisesta vaivasta voi kehittyä sosiaalinen ongelma, mikäli ongelman ytimeen ei pureuduta ajoissa.

Pahanhajuisen hengityksen syyt jaetaan suun sisäisiin (intraoraalisiin) ja ulkopuolisiin (ekstraoraalisiin) tekijöihin. Valtaosa halitoositapauksista on suun sisäisistä ongelmista johtuvia. 

Pitkäaikaisen tai toistuvan pahan hajun lähteitä ovat ruoantähteet, suun erilaiset tulehdussairaudet sekä keuhkojen kautta erittyvät haihtuvat yhdisteet. Ylivoimaisesti yleisin syy on puutteellinen suuhygienia, jolloin suun bakteeritoiminta tuottaa pahanhajuisia rikkiyhdisteitä (volatile sulfur compounds, VSC).

Noin 10 prosenttia halitoositapauksista on muista kuin suun sisäisistä tekijöistä johtuvia (1). Näitä ovat esimerkiksi erilaiset ravintoaineet, kuten valkosipuli, jonka kansainvälistä vuosipäivää vietetään 19.4. tänäkin vuonna.

Valkosipuli on vanha lääkekasvi, jonka sanotaan olevan elimistölle monin tavoin hyödyllinen. Sitä suositellaan immuunipuolustuksen vahvistamiseen ja flunssaan. Maustekasvina se on erinomainen, mutta kanssaihmiset varmasti huomaavat, kun sitä on nautittu. Hengityksessä valkosipulin tuoksua voi vaimentaa vaikkapa purukumia tai persiljaa pureskelemalla, mutta kokonaan tuoksun saa pois vain lopettamalla valkosipulin syömisen. Tuskin monikaan valkosipulin ystävä on tätä valmis tekemään.

Suuontelon sisäiset syyt pahanhajuiseen hengitykseen:

Valtaosa suun ikävästä hajusta johtuu hajua aiheuttavien haihtuvien rikkipitoisten VSC-yhdisteiden kertymisestä suuonteloon (2). VSC-yhdisteiden ylituotanto voi johtua monista eri syistä. 

1. Suun sisäisten bakteerien epätasapaino: Suu on täynnä erilaisia bakteereja, sieniä ja viruslajeja, joita kutsutaan yhdessä suun mikrobiomiksi. Useimmat näistä organismeista ovat välttämättömiä terveyden säilymisen kannalta, sillä ne edistävät ravinnosta saatavien vitamiinien imeytymistä elimistöön ja suojaavat infektioilta. Jos suun mikrobiomitasapaino häiriintyy, haitallisten mikrobilajien määrä voi ottaa yliotteen aiheuttaen ongelmia. Mikäli suuhygieniarutiinit eivät ole kunnossa, tilanne voi johtaa esimerkiksi iensairauksien, karieksen ja pahanhajuisen hengityksen syntymiseen (3).
2. Kuiva suu: Ihmisillä, joiden suussa syljeneritys on syystä tai toisesta vähentynyt (hyposalivaatio), voi olla muuta väestöä korkeampi rikkipitoisten haihtuvien kaasujen pitoisuus suussaan. Yksi syljen monista tehtävistä on kiinnittyä suun bakteereihin ja toimia luonnollisena huuhteluaineena, kun nielaisee. Ihmisillä, jotka eivät tuota riittävästi sylkeä, bakteerit voivat lisääntyä suussa ylenmäärin ja aiheuttaa tätä kautta pahanhajuista hengitystä. Tästä johtuu myös ikävä ‘aamuhengitys’, sillä nukkuessamme syljeneritys samalla vähenee.

3. Iensairaudet: Ientulehdus on bakteerien kertymisestä aiheutuva pinnallinen tulehdus, joka paranee, kun plakkiärsytys poistetaan. Ientulehduksen merkkejä ovat punoittavat ja verta vuotavat ikenet, jonka potilas on usein myös huomannut hampaita harjatessaan tai hammasvälejä puhdistaessaan. Ienverenvuotoa esiintyy ensimmäisenä hammasväleissä, jotka jäävät monilta puhdistamatta. Hyvä suuhygienia on tärkeää monestakin eri syystä – yksi niistä on se, että se vähentää mahdollisuutta sairastua vakavaan iensairauteen eli parodontiittiin. Iensairaudet ovat maailmanlaajuinen ongelma. Pelkästään Suomessa vakavasta iensairaudesta, parodontiitista,  kärsii jopa 70 prosenttia aikuisväestöstä.Tutkijoiden mukaan iensairaudet aiheuttavat pahanhajuisten rikkiyhdisteiden kertymisen suuhun, sillä ientaskut ovat tulehtuneissa ikeissä syvemmät kuin terveissä ikenissä. Tällöin  patogeeniset bakteerilajit kerääntyvät helpommin niihin.

Suuontelon ulkopuoliset syyt

2. Ruokavalio on tärkein syy ekstraoraaliseen halitoosiin (4). Jos on taipumus pahanhajuiseen hengitykseen, kannattaa välttää rikkipitoisten elintarvikkeiden, kuten sipulin ja valkosipulin, liiallista nauttimista suun hajun neutraloimiseksi. Myös kahvin nauttimista kannattaa vähentää. Rikkiyhdisteiden tuottaminen edellyttää valkuaisaineita, joten proteiinin määrää ruokavaliossa kannattaa karsia, mikäli halitoosi häiritsee. Runsaasti kuitua sisältävien ruokien – kuten kasvisten ja vihannesten – syöminen ei siis ole pelkästään hyödyllistä yleisterveydelle, vaan voi myös auttaa vähentämään suun pahaa hajua (6). Myös probioottivalmisteiden käyttö, jolla tasapainotetaan suoliston mikrobiomi, voidaan tutkimusten mukaan auttaa raikastamaan myös hengitystä.
3. Ruokatorven refluksitauti (GERD) on vaiva, jossa mahahapot nousevat paikkaan, jonne ne eivät kuulu, eli ruokatorveen. Tämä muuttaa suun luonnollista pH-arvoa ja tekee hengityksestä pahanhajuisen. Sairaus voi johtaa jopa hampaiden kiilteen heikkenemiseen (hammaseroosioon).
4. Sairaudet: Jatkuva halitoosi voi olla oire myös joistakin vakavammista suun tai muun elimistön sairaudesta. Mikäli hampaat ja kieli on hyvin puhdistettu eikä suusta löydy muitakaan syitä pahanhajuiselle hengitykselle, voi syy löytyä nenästä, nielurisoista tai vatsasta. Joissakin tapauksissa pahanhajuinen hengitys voi liittyä myös diabetekseen (ketoasidoosi) tai hengityselinsairauksiin. Iensairauksista kärsivillä on todennäköisemmin sydän- ja verisuonisairauksia, koska bakteerit pääsevät tulehtuneiden ikenien kautta verenkiertoon jopa hampaiden harjauksen ja pureskelun seurauksena. Hajuhaitat voivatkin siis olla varhainen varoitusmerkki  lisääntyneestä riskistä sydän- ja verisuonisairauksiin.

Kuinka voin välttää suun pahaa hajua?

Koska selvä enemmistö halitoositapauksista on suusta peräisin, halitoosin ensisijaisena hoitokeinona on suuhygienian tehostaminen.Hampaiden harjaaminen kaksi kertaa päivässä ja hammasvälien puhdistaminen auttaa vähentämään suussa olevaa biofilmiä tehokkaasti. Myös kielen pinta on hyvä puhdistaa säännöllisesti, sillä kielen pintaan kertyvä valkoinen kate on samaa bakteeripeitettä kuin hampaissa ja usein syynä pahanhajuiseen hengitykseen. Kielen pinnan voi puhdistaa hammasharjalla, mutta mieluiten erillisellä kielenkaapimella, joka ulottuu mahdollisimman pitkälle nieluun. Kielen puhdistusta toistetaan kunnes katemateriaalia ei irtoa kielen pinnalta. Puhdistuksen kanssa on oltava kuitenkin hellävarainen, jotta kielen pehmytkudos ei vahingoitu.

Lumoralin käyttö raikastaa hengityksen

Suomalaistutkijoiden kehittämän Lumoral-menetelmän antimikrobinen vaikutus kohdistuu tulehdusta aiheuttaviin plakin bakteereihin, mutta ei vaikuta bakteereihin muualla suun limakalvoilla. Sitä on siis turvallista käyttää säännöllisesti.

Lumoral hidastaa plakin muodostumista ja vähentää merkittävästi parodontiittia aiheuttavien bakteerien määrää. Esimerkiksi ikääntyvät ihmiset soveltuvat erityisen hyvin tuotteen käyttäjäprofiiliin, koska tässä ikäryhmässä suun itsehoidon merkitys korostuu.

Vaikka halitoosin taustalla voi olla useita ongelmia, suuhygienian parantaminen on hyvä ensimmäinen askel. Sijoittaminen laadukkaaseen sähköhammasharjaan on myös vaivaton tapa auttaa saavuttaa parempi suunterveys. Lumoral-hoidon lisääminen päivittäiseen suuhygieniarutiiniin tuo suun puhdistamiseen lisätehoa ja auttaa myös silloin, kun perinteiset suuhygieniamenetelmät eivät riitä (5).

Suuvesien käyttö on yleinen tapa pyrkiä hallitsemaan suun pahaa hajua, mutta ongelmana antibakteerissa suuvesissä on se, että ne tuhoavat suun haitallisten bakteerien ohella myös terveyden kannalta hyödyllisen suun mikrobiomiin. Suuri pulma suuvesissä on myös niiden sisältämä alkoholi, joka yhdistyy suun alueen syöpään. On hyvä huomioida myös se, että pitkäaikaiskäytössä antibakteeriset suuvedet, kuten klooriheksidiini, voivat heikentää makuaistia ja myös aiheuttaa hampaisiin värjäytymiä. 

Lumoral-hoito eroaa suuvesistä siinä, että se ei sisällä alkoholia ja sen vaikutus kohdistuu paikallisesti hammasplakkiin. Lumoralin antibakteerinen vaikutus myös on tutkitusti voimakkaampi kuin suuvesillä, mutta kohdistetusta vaikutuksesta johtuen se ei häiritse suun mikrobiflooran biodiversiteettiä.Koska bakteerit eivät kykene muodostamaan resistenssiä Lumoral-hoitoa vastaan, se soveltuu erinomaisesti säännöllisen käyttöön. 

Lähteitä:

1. Renvert S, et al. The Underestimated Problem of Intra-Oral Halitosis in Dental Practice: An Expert Consensus Review. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7342603/#:~:text=1601%2D5037.2012.00546.x%20%5B-,PubMed,-%5D%20%5BCrossRef%5D%20%5BGoogle%20Scholar
2. Krepsi Y P, MD, Shrime M J, MD, Kacker A, MD. The relationship between oral malodor and volatile sulfur compound–producing bacteria.https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1016/j.otohns.2005.09.036?journalCode=otoj
3. Newman T.  Everything you need to know about bad breath.https://www.medicalnewstoday.com/articles/166636 
4. Lääkärikirja Duodecim, 26.1.2022, yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma, Pahanhajuinen hengitys (halitoosi)
5. Pakarinen, S.; Saarela, R.K.T.; Välimaa, H.; Heikkinen, A.M.; Kankuri, E.; Noponen, M.; Alapulli, H.; Tervahartiala, T.; Räisänen, I.T.; Sorsa, T.; Pätilä, T. Home-Applied Dual-Light Photodynamic Therapy in the Treatment of Stable Chronic Periodontitis (HOPE-CP)—Three-Month Interim Results. Dent. J. 2022, 10, 206. https://doi.org/10.3390/dj10110206