Dental Tribune haastatteli hiljattain belgialaista hammaslääkäri Dirk Neefsiä, NASA GeneLab -tutkimusohjelman suun mikrobiomi-alaryhmän johtajaa. Dirk Neefs johtaa ESA:n (Euroopan avaruusjärjestön) tutkimusryhmää, jonka tavoitteena on kehittää hammashoitosuositukset pitkäkestoisia avaruusmissioita varten. Haastattelussa käsiteltiin avaruuden yllättäviä hammashoitoon liittyviä haasteita ja sitä, mitä ne merkitsevät potilaille maan päällä.
Avaruusmatkailun vaaroista puhuttaessa hammassärky ei todennäköisesti ole ensimmäinen mieleen tuleva asia. Hammaslääkäri Dirk Neefsin mielestä suun terveys painottomassa tilassa on kuitenkin vakavasti otettava tieteellinen kysymys, ja sillä on suoria vaikutuksia potilaiden hoitoon myös maan päällä.
Suun terveydelle vihamielinen ympäristö
Avaruusalus on suljettu järjestelmä, ja sillä on seurauksensa siellä elävään mikrobiomiin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että avaruusaseman mikrobisto heijastaa miehistönsä mikrobistoa ja muuttuu aina uusien jäsenten saapuessa. Huolestuttavampaa on, että avaruudessa bakteerit muuttuvat puolustuskykyisemmiksi: biofilmit kasvavat pysyvämmiksi ja tiiviimmiksi, ja mikrobit osoittavat suurempaa vastustuskykyä antimikrobisia aineita kohtaan. Astronauteilla maapallolla latenttina pysyvät virukset ja bakteerit voivat aktivoitua avaruudessa.
Mahdollisten hammasongelmien hoitaminen ei ole yksinkertaista. Neefs kuvaa, kuinka jo tavallinen hampaan poisto muuttuu monimutkaiseksi toimenpiteeksi painottomassa tilassa: instrumentit leijuvat pois paikoiltaan ja verenvuodon hallinta on erittäin vaikeaa. Tämä haaste tunnistettiin jo Apollo-lentojen aikana.
Teknologia sillanrakentajana
Maanpäällistä etätukea kehitetään aktiivisesti. Kansainvälisellä avaruusasemalla testataan parhaillaan mixed reality -teknologiaa, jonka avulla asiantuntijat voivat seurata ja arvioida tilanteita etänä. Lääketieteellisiin tietokantoihin yhdistettyä tekoälyä kehitetään myös eräänlaiseksi virtuaalilääkäriksi. Neefs on silti rehellinen: "Se ei ole kuin Star Trekissä, jossa voit kutsua holografisen lääkärin, joka ratkaisee ongelman välittömästi. Emme ole siellä vielä."
Amerikkalaisen avaruusasema Skylab 2:n komentaja Pete Conrad on hammaslääkärin tarkastuksessa, jonka toteuttaa lääkintäupseeri Joseph Kerwin Skylabin lääketieteellisessä yksikössä. Koska tutkimustuolia ei ollut, Conrad vain käänsi kehonsa ylösalaisin helpottaakseen toimenpidettä (kuvan: NASA).
Parempi ennaltaehkäisy valon avulla
Yksi lupaavimmista lähestymistavoista on ennaltaehkäisy, siis ongelmien estäminen ennen niiden syntymistä. Haastattelussa Neefs nostaa esiin Lumoralin, suomalaisen Koite Health-yrityksen kehittämän laitteen, joka käyttää kohdennettua suuhuuhdetta ja valoa haitallisten plakin bakteerien tuhoamiseen. Lumoralia käytetään iensairauksien ja hampaiden reikiintymisen ehkäisyssä ja hoidossa. Painottomassa ympäristössä valoon perustuva suunhoitolaite tarjoaa mielenkiintoisen potentiaalisen lisän perinteisille menetelmille. Neefs toteaa, että lisätutkimus on edelleen käynnissä.
Syljessä olevat biomarkkerit ja seurannan tulevaisuus
Hoidon lisäksi Neefs visioi tulevaisuutta, jossa astronautit, ja lopulta muutkin potilaat, seuraavat itse suun terveyttään yksinkertaisilla sylkitestillä. Biomarkkerit, kuten aMMP-8, voivat ilmaista aktiivisen kollageenin hajoamisen suussa, ja koko suun mikrobiomia analysoimalla voitaisiin räätälöidä probiootti- tai prebioottikuuri oireiden ehkäisemiseksi. Jos tämä teknologia osoittautuu toimivaksi, seurantamalli voisi mullistaa hammashoitokäyntien tarpeen. Astronautti saattaisi käydä tarkastuksessa viiden vuoden välein kuuden kuukauden sijaan, ja etälääketiede mahdollistaisi ammattilaisten puuttumisen tilanteeseen tarvittaessa.
Vaikutukset ulottuvat kauas avaruuden ulkopuolelle. Alueilla, joilla kärsitään hammaslääkäripulasta, tällaiset etäseurantajärjestelmät voisivat mullistaa hoidon saatavuuden.
Suu kehon porttina
Neefsin mielestä avaruustutkimuksen tärkein opetus saattaa olla filosofinen. NASA GeneLab -ohjelman Analysis Working Groups -ryhmässä hän johtaa suun mikrobiomi -alaryhmää yhdessä noin tuhannen tutkijan kanssa, jotka edustavat mikrobiologiaa, kardiologiaa, hedelmällisyystutkimusta ja paljon muuta. Tuo poikkitieteellinen yhteistyö on luonut jotakin harvinaista: aidon alustan kehon eri järjestelmien välisten yhteyksien hahmottamiselle.
"Hammaslääketiedettä on usein kohdeltu erillisenä tieteenalana lääketieteessä," hän toteaa. "Suu on kuitenkin kehon portti, ja suun terveyden ja yleisterveyden välillä on lukuisia yhteyksiä. Hammaslääketieteen on aika ottaa takaisin täysivaltainen paikkansa lääketieteen osana."
Maapallo on oikea avaruusalus
Kysyttäessä, olisiko hän itse halunnut astronautiksi, Neefs vastaa käytännönläheisesti ja jalat maassa. Hän näkee avaruustutkimuksen ei niinkään polkuna muiden planeettojen kolonisointiin, vaan katalysaattorina maan päällä kohdattujen ongelmien ratkaisemiselle. Avaruustutkimus on aina kiihdyttänyt uuden tieteellisen tiedon syntymistä lääketieteessä, ekologiassa ja vaikuttanut myös siihen, miten ihmiskunta kohtelee toisiaan.
"Maapallo itsessään on avaruusalus," hän sanoi, "ja olemme hyvin pieniä avaruuden äärettömyyteen verrattuna. Meidän tulisi huolehtia toisistamme paljon paremmin."
Dirk Neefs — esittely
Dirk Neefs (Antwerpen, 1963) valmistui hammaslääkäriksi vuonna 1987 Vrije Universiteit Brusselistä ja suoritti kirurgisen hammaslääketieteen maisterin tutkinnon Liège'n yliopistossa vuonna 1996. Hänellä on ollut oma vastaanotto Antwerpenissa vuodesta 1987, ja hän on erikoistunut erityisesti implantologiaan.
Neefs on noussut yhdeksi avaruushammaslääketieteen pioneereista. Hän johtaa ESA:n (Euroopan avaruusjärjestö) Topical Team -tutkimusryhmää, jonka tavoitteena on kehittää hammashoidon suositukset pitkäkestoisia avaruusmissioita varten. Työ tukee NASA:n Gateway-projektia, suunniteltua kuuasemaa, joka toimii lähtöalustana matkoille Kuuhun, Marsiin ja sen yli. Ryhmä kokoaa yhteen kansainvälisiä asiantuntijoita mikrobiologiasta, ravitsemuksesta, insinööritieteistä ja hammaslääketieteen eri erikoisaloilta — yhteisena tavoitteena varmistaa astronauttien optimaalinen suunterveys jopa viisi vuotta tai sitä pidemmillä missioilla.
Vuodesta 2024 lähtien Neefs on johtanut myös NASA GeneLab-ohjelman Analysis Working Groups -ryhmän suun mikrobiomi-alaryhmää, jossa työskentelee noin tuhat tutkijaa mikrobiologiasta kardiologiaan ja hedelmällisyystutkimukseen.
Hän on jäsenenä kansainvälisissä järjestöissä, kuten International Team for Implantology (ITI), Aerospace Medical Association sekä International Association of Aerospace Dentistry.
Lähteitä:
“Tandarts Dirk Neefs over mondzorg in de ruimte: ‘Een extractie doen is niet makkelijk als er geen zwaartekracht is’.” Dental Tribune Netherlands, Editie 1, January 2026.
Del Fabbro M, Khijmatgar S, Vandenberghe B, Kijak E, Kulesa-Mrowiecka M, Singhal I, Lorusso F, Xavier BB, Sampson V, Marfia G, Neefs D, Tartaglia GM. Oral Health of Astronauts in Short- and Long-Term Missions in Space. Aerosp Med Hum Perform. 2025 Feb;96(2):168-179. doi: 10.3357/AMHP.6372.2025. PMID: 39960400.
