Lumoralista ja aMMP-8:n pikadiagnostiikasta apu kansantautiamme iensairautta vastaan

Parodontiitti on kansansairaudeksi luokiteltava tauti, jota yli puolet suomalaisista sairastaa – joskus jopa täysin ilman oireita. Vaikka näkyviä merkkejä vakavan iensairauden eli parodontiitin olemassaolosta ei olisikaan, taudin aktivoitumis- ja etenemisriskiä voidaan tutkijoiden mukaan arvioida hyödyntämällä aktiivisen matriksin metalloproteinaasi-8 (aMMP-8) biomerkkiainediagnostiikkaa pikatestinä. Testin voi suorittaa joko terveydenhuollon ammattilaisen toimesta tai itsenäisesti kotona – aivan kuten Covid-19 antigeeni- tai perinteisen raskauspikatestin.

Hoitamaton hampaan kiinnityskudossairaus, parodontiitti, ylläpitää ja voimistaa elimistön matala-asteista systeemistä tulehdustilaa ja on yhteydessä useisiin yleissairauksiin, kuten diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin, jopa Alzheimerin tautiin (1,2). Kehon matala-asteinen tulehdus on tila, jossa elimistö reagoi ärsytykseen erittämällä välittäjäaineita. Vaikka kehon ”vaimea” tulehdus ei ole itsessään sairaus, tulehduksen pitkittyessä se muuttuu haitalliseksi. 

Parodontiittia potevat saattavat tuoreiden tulosten perusteella sairastua myös haimasyöpään hieman muita todennäköisemmin, ilmenee viime lokakuussa ilmestyneessä British Journal of Cancer -tiedejulkaisun artikkelista. Ruotsalaistutkimuksessa käytettiin lähes 6 miljoonan yli 19-vuotiaan rekisteritietoja. Keskimäärin seitsemänvuotisen seurannan aikana heistä 10 000 sairastui haimasyöpään (3). 

Analyysin perusteella parodontiittia potevat 50–70-vuotiaat sairastuivat haimasyöpään viidenneksen todennäköisemmin kuin osallistujat, joiden ikenet olivat kunnossa. Sairastumisriski oli suurentunut myös potilailla, joilta oli jo pudonnut useita hampaita, mikä viittaa pitkälle edenneeseen parodontiittiin (3). 

aMMP-8-pikatestillä parodontiitti selville ajoissa 

Suussa muhiva parodontiitti on infektiosta johtuva kudosta tuhoava tulehdussairaus, jonka seurauksena hampaita leukaluuhun kiinnittävät kollageenisäikeet voivat katketa ja hampaat pahimmillaan irrota. Parodontiitin varhaisia merkkejä ovat muun muassa punoittavat ikenet, ienverenvuoto ja pahanhajuinen hengitys (1, 2). 

– Jopa yli 10 prosentilla suomalaisväestöstä on vaikea-asteinen parodontiitti suussaan. Tällöin tulehtunut alue hampaan kiinnityskudosten ympärillä voi olla jopa kämmenen kokoinen. Lievemmissäkin tapauksissa elimistön matala-asteista tulehdusta aiheuttavaa tulehtunutta “haavapintaa” on, mutta vähemmän, kertoo HUSin sydänkirurgi ja tutkija Tommi Pätilä. 

Tätä vastaan Pätilä on kehittänyt yhdessä bioinsinööri, DI Sakari Nikinmaan kanssa antibakteerisen Lumoral-menetelmän, joka tehostaa päivittäistä suuhygieniaa. Lumoral hidastaa plakin muodostumista ja vähentää merkittävästi parodontiittia aiheuttavien bakteerien määrää suussa. Esimerkiksi ikääntyvät ihmiset soveltuvat erityisen hyvin tuotteen käyttäjäprofiiliin, koska tässä ikäryhmässä suun itsehoidon merkitys korostuu.  

Lumoral on kohdennettu käsittely, mikä tarkoittaa, että suun normaali, tärkeä bakteerifloora säilyy. Säännöllinen Lumoral-hoito auttaa rauhoittamaan ientulehdusta samalla vähentäen myös hampaiden reikiintymistä aiheuttavien bakteerien määrää suussa.

Iensairauden varhainen havaitseminen ja hoitaminen on tärkeää

Koska salakavala parodontiitti on yhteydessä moniin elimistön systeemisairauksiin, sen varhainen havaitseminen ja hoitaminen on potilaan yleisterveydenkin kannalta tärkeää. Nyt tutkijat ovat löytäneet keinon tähänkin – matriksin metalloproteinaasi-8 -entsyymin (MMP-8). 

MMP-8 on neutrofiilien tuottama ja vapauttama kollagenolyyttinen entsyymi, jonka tehtävänä on mahdollistaa neutrofiilien kulku tulehdusalueelle soluväliainetta muokkaamalla. Parodontiittipotilailla aMMP-8-entsyymi on muuttunut sen runsaan esiintymisen vuoksi kudoksia tuhoavaksi ja aktiiviseksi (1, 2). 

Helsingin yliopiston suu- ja leukasairauksien yksikön professori Timo Sorsan mukaan käyttämällä aMMP-8-pikatestiä voidaan mitata ja arvioida viidessä minuutissa parodontiitin aktiivinen kiinnityskudoskato ja sen etenemisen riski suoraan hammaslääkärivastaanoton hoitotuolissa ei-invasiivisesti eli kajoamatta tutkimuksellisesti kudoksiin. Testi täydentää parodontiitin ja peri-implantiitin diagnostiikkaa, hoitotuloksen seurantaa sekä ylläpitohoitoa (1, 2). 

Avuksi myös systeemisairauksien torjunta-arsenaaliin 

Parodontaali- ja peri-implanttisairauksien aktiivisuutta mittaavat aMMP-8-testit erottelevat sairaat ja terveet kudokset toisistaan hyvällä tarkkuudella. Potilaan hoidossa tavoitellaan negatiivista aMMP-8-testitulosta, koska se ilmaisee kudoksen olevan terve ja riskin kiinnityskudoskatoon ja sen etenemiseen olevan pieni (1, 2). 

Sorsan mukaan nykyistä suunterveyden hoitoprotokollamallia voisi tehostaa huomattavasti nykyisestä ottamalla siihen osaksi aMMP-8-pikatesti. Testin avulla voidaan kätevästi suun entsyymeistä tunnistaa parodontiitin lisäksi myös diabetes ja sen esiasteet. 

aMMP-8-testiä voidaan käyttää hammaslääkärivastaanoton ohella myös lääkärin ja hoitajan vastaanotoilla parodontiitin seulonnassa. Näin se auttaisi löytämään potilaat, jotka on syytä ohjata hammaslääkäriin iensairauden kliinistä tarkastusta ja hoitoa varten. 

aMMP-8-entsyymin pikatesti nopeuttaisi iensairauksien diagnosointia myös implanttipotilailla. Ongelmia aiheuttavia bakteereja voidaan potilaiden suusta lähteä toki etsimään viljelemällä laboratoriossa ennen implanttien asettamista, mutta se kestää päivistä viikkoihin. aMMP-8-pikatestillä voi saada vastauksen ienkudoksien terveydestä jo viidessä minuutissa testin suorittamisesta. Potilaat voivat tehdä aMMP-8-pikatestin myös itse, samoin kuin Covid-19 antigeeni- ja raskaustestin. 

Tutkimustulokset ovat lupaavia testin toimivuuden osalta.  Sorsa arvioi, että aMMP-8-pikatesti voisi olla yleisessä käytössä jo seuraavan viiden vuoden kuluttua. 

– Parodontiitin onnistunut pikadiagnostiikka, seulonta ja hoito vaikuttaa myönteisesti myös esimerkiksi diabeteksen hoitotuloksiin ja laskee todennäköisesti hoidon kustannuksia.

Lähteitä: 

Sorsa, T., Lähteenmäki, H., Pärnänen, P., Tervahartiala, T., Mäkitie, A. Pätilä, T. &   Räisänen, I. T., (2022). Aktiivisen MMP-8:n vieritestaus ja pikadiagnostiikka, Suom Hammaslääkärilehti 2022; 14: 26–33. https://hammaslaakarilehti.fi/aktiivisen-mmp-8n-vieritestaus-ja-pikadiagnostiikka/ 

Rathnayake, N., Klinge, B., Tervahartiala, T., Räisänen, I. T., Sorsa, T. (2022). aMMP-8 möjlig biomarkör för tidig diagnostik av parodontit och periimplantit. Accepterad för publicering 8 november 2022. Tandläkartidningen 12-2022, 42-46. 

Yu, J., Ploner, A., Chen, M.S. et al. Poor dental health and risk of pancreatic cancer: a nationwide registry-based cohort study in Sweden, 2009–2016. Br J Cancer 127, 2133–2140 (2022). https://doi.org/10.1038/s41416-022-02018-8 

Pakarinen, S.; Saarela, R.K.T.; Välimaa, H.; Heikkinen, A.M.; Kankuri, E.; Noponen, M.; Alapulli, H.; Tervahartiala, T.; Räisänen, I.T.; Sorsa, T.; Pätilä, T. Home-Applied Dual-Light Photodynamic Therapy in the Treatment of Stable Chronic Periodontitis (HOPE-CP)—Three-Month Interim Results. Dent. J. 2022, 10, 206. https://doi.org/10.3390/dj10110206